”Triathlon on siitä hyvä treenimuoto, että siinä joutuu sietämään kipua”: Triathlon Helsingin Sanomissa 1990-1995
Sarimaa, Mikko (2021)
Sarimaa, Mikko
2021
Historian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in History
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-04-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104173067
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104173067
Tiivistelmä
Triathlon, eli teräsmieskilpailu, on urheilulaji, jossa uidaan, pyöräillään ja juostaan yhtenä peräkkäisenä suorituksena. Suomessa laji eli nousukautta 1980-luvun lopulta ja 1990-luvun alkupuolelle. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen triathlonin historiaa Suomessa ja sen käsittelyä mediassa. Tutkin, mitä ja miten triathlonista sekä lajin urheilijoista on lehdistössä kirjoitettu ja oliko median kuvauksilla vaikutusta lajin suosion nousuun ja hiipumiseen. Tutkimuksen aineistona on triathloniin liittyvät artikkelit Helsingin Sanomissa vuosina 1990-1995. Tukimukseni on luonteeltaan laadullinen, ja tutkimusaineistoa olen analysoinut laadullisen sisällönanalyysin menetelmällä.
Triathlonia kuvattiin artikkeleissa korostuneen äärimmäisenä ja rankkana lajina sekä urheiljoita kovina teräsmiehinä ja -naisina, jotka olivat hyvin rationaalisia ja analyyttisia suorittajia. Myös urheilijat itse kuvasivat lajiaan samaan tapaan. Naistriathlonistien kohtelu kirjoituksissa oli osin vähättelevää sekä keskittyi ulkourheilullisiin seikkoihin kuten ulkonäköön tai parisuhdeasioihin, toisaalta taas hyvin samankaltaista miespuolisten triathlonistien kuvausten kanssa.
Triathlonilla oli tutkimuksen tarkastelujaksolla lajin harrastajamääriin nähden hyvä medianäkyvyys ja sponsoroinnilla sekä suurilla yleisötapahtumilla oli taloudellista merkitystä, mistä myös uutisoitiin. Triathlonharrastajien näkökulma oli artikkeleissa vähäisesti esillä kirjoitusten keskittyessä triathlonammattilaisiin ja huippu-urheilijoihin.
Tukimukseni tuloksena esitän, että triathlonin kuvauksilla mediassa oli kahtalainen vaikutus lajin suosioon: Lehdistö toi korostetusti esiin itsensä ylittämisen ja triathlonin äärimmäisen suoritushaasteen näkökulmia sekä huippu-urheilijoiden menestystä. Nämä näkökulmat innostivat monia lajin pariin. Toisaalta tavallisen harrastajan näkökulmien ja laajemman lajiyhteisön puuttuminen vaikutti lajin suosion hiipumiseen huippu-urheilumenestyksen ja mediahuomion laannuttua.
Triathlonia kuvattiin artikkeleissa korostuneen äärimmäisenä ja rankkana lajina sekä urheiljoita kovina teräsmiehinä ja -naisina, jotka olivat hyvin rationaalisia ja analyyttisia suorittajia. Myös urheilijat itse kuvasivat lajiaan samaan tapaan. Naistriathlonistien kohtelu kirjoituksissa oli osin vähättelevää sekä keskittyi ulkourheilullisiin seikkoihin kuten ulkonäköön tai parisuhdeasioihin, toisaalta taas hyvin samankaltaista miespuolisten triathlonistien kuvausten kanssa.
Triathlonilla oli tutkimuksen tarkastelujaksolla lajin harrastajamääriin nähden hyvä medianäkyvyys ja sponsoroinnilla sekä suurilla yleisötapahtumilla oli taloudellista merkitystä, mistä myös uutisoitiin. Triathlonharrastajien näkökulma oli artikkeleissa vähäisesti esillä kirjoitusten keskittyessä triathlonammattilaisiin ja huippu-urheilijoihin.
Tukimukseni tuloksena esitän, että triathlonin kuvauksilla mediassa oli kahtalainen vaikutus lajin suosioon: Lehdistö toi korostetusti esiin itsensä ylittämisen ja triathlonin äärimmäisen suoritushaasteen näkökulmia sekä huippu-urheilijoiden menestystä. Nämä näkökulmat innostivat monia lajin pariin. Toisaalta tavallisen harrastajan näkökulmien ja laajemman lajiyhteisön puuttuminen vaikutti lajin suosion hiipumiseen huippu-urheilumenestyksen ja mediahuomion laannuttua.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [9897]