Pakolaisten perheenyhdistämisprosessin tunnistetut ja tunnustetut haasteet

Abstract

Tämän tutkielman tavoite on selvittää pakolaistaustaisten henkilöiden kokemuksia perheenyhdistämisprosessin haasteista Suomessa. Perheenyhdistämiseksi kutsutaan prosessia, jonka aikana oleskeluluvan saaneen henkilön perheenjäsenet pyrkivät saamaan perhesiteen perusteella oleskeluluvan itselleen. Prosessi on monivaiheinen ja siihen liittyy sekä perheiden että haasteiden ylirajaisuutta. Tässä tutkielmassa keskitytään prosessin läpikäyneiden sekä prosessin lopputulosta vielä odottavien henkilöiden omiin kokemuksiin. Tämän lisäksi tarkoitus on selvittää, miten haasteet on tunnistettu ja tunnustettu prosessin aikana. Tunnustamisella viitataan Axel Honnethin (1995) tunnustusteoriaan ja teorian tunnustussuhteisiin rakkauteen (huolenpito), kunnioitukseen ja arvostukseen.

Tutkielman aineisto koostuu kahdentoista pakolaistaustaisen henkilön haastatteluista. Aineisto on kerätty projektissa ”Perheen erossaolo, maahanmuuttostatus ja arjen turvallisuus: haavoittuvien maahanmuuttajien kokemuksia ja strategioita” (2018–2021), jota Suomen Akatemia on rahoittanut. Tutkielmassa käytetty aineisto on kerätty vuosina 2018–2019 puolistrukturoiduissa yksilö- ja ryhmähaastatteluissa. Projektissa kerättiin yhteensä 45 haastattelua, joista tässä tutkielmassa käytetään 12 haastattelua. Haastateltavat ovat kotoisin Irakista, Afganistanista tai Somaliasta. Haastattelut on toteutettu arabian, darin tai suomen kielellä. Arabian- ja darinkieliset haastattelut on tulkattu englanniksi. Tutkielman tutkimusote on laadullinen ja aineistoa tarkasteltiin fenomenologisesta näkökulmasta. Tutkielman analyysi toteutettiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Ohjaavana teoriana toimi Axel Honnethin (1995) tunnustusteoria.

Pakolaisten kokemat haasteet jakautuivat kolmeen kategoriaan: ylirajaiseksi huolenpidoksi, oikeudeksi kokonaisvaltaiseen tukeen ja yksilöllisen elämäntilanteen arvostamiseksi. Aineistossa painottuivat taloudelliset ongelmat, kuten velkaantuminen prosessin edellytysten tai siihen liittyvien seikkojen vuoksi, sekä riippuvuus oman sosiaalisen verkoston avusta. Ystävien roolin saattoi tulkita korostuneen jopa siinä määrin, että he näyttivät toimivan palvelujärjestelmän sijaisina tai prosessin mahdollistajina. Haastattelujen perusteella myös tunnistaminen ja tunnustaminen, eli huolenpito, arvostus ja kunnioitus toteutuivat kattavimmin ystävyyssuhteissa. Palvelujärjestelmä pystyi tunnistamaan ja tunnustamaan prosessiin liittyviä haasteita vain osittain. Erityisesti tämä korostui pakolaisten ylirajaisten perheenjäsenten elämäntilanteisiin liittyvissä haasteissa, joita pakolaiset ratkoivat itsenäisesti tai ystävien apuun tukeutuen. Aineiston perusteella vaikuttaa siltä, että pakolaisten perheenyhdistämisprosessiin liittyviä haasteita tulisi palvelujärjestelmässä opetella tunnistamaan entistä kokonaisvaltaisemmin, ennen kuin huolenpidon, kunnioituksen ja arvostuksen voitaisiin tunnustussuhteiden näkökulmasta katsoa toteutuneen.

This thesis examines refugees’ experiences of the family reunification process in Finland. Family reunification means a process in which family members can apply for a residence permit in Finland based on family ties. During the multiphased and long reunification process refugees often experience different kinds of challenges. Using the methodology of phenomenology this qualitative thesis aims at describing and highlighting what these challenges are, emphasizing the transnational nature of challenges and families. There were two research questions: 1) What kind of challenges refugees face during the family reunification process? 2) How these challenges are being identified and recognized during the process? In this thesis the concept of recognition refers to Axel Honneth’s (1995) theory of recognition and to the different forms of recognition (love/care, respect, and esteem), which Honneth has used in his theory.

The empiric data in this thesis consists of 12 interviews. The interviewees have refugee background, and they are in different stages of the reunification process. The data, altogether 45 interviews, has been collected in Migration Institute of Finland’s project “Family Separation, Migration Status and Everyday Security” (2018–2021), which is funded by the Academy of Finland. The interviewees come originally from Iraq, Afghanistan and Somalia and they were interviewed either with Arabic, Dari of Finnish language. The interviews carried out in Arabic or Dari have been translated in English. In this thesis the data is analyzed using content analysis with the help of Honneth’s theory of recognition as the guiding theory of the analysis.

The results were placed under three categories. These were named as transnational care, right for comprehensive support and esteeming the individual life situation. The interviewees emphasized two things: 1) Financial challenges like falling in debt in order to qualify for reunification and 2) dependence on friends’ support in the reunification process. The interviewees experience support from their social network and sometimes this help substituted or replaced the whole service system. In some cases, the friend’s role was to enable the whole process, for example by offering financial help or guidance. Based on the interviews, identifying, and recognizing the challenges were realized most comprehensively in the relationships with friends and only partially by the service system. This was emphasized especially in the challenges that the refugees experienced in the situations with their transnational family members. The results of this thesis show that there is a need to learn to identify the family reunification processes’ challenges better, before care, respect and esteem can really take place.