"Attityden är svårare att fixa än om man har bristfälliga kunskaper" : Svensklärares uppfattningar av lyckad distansundervisning i svenska på yrkeshögskolor

Abstract

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani ammattikorkeakoulujen ruotsinopettajien käsityksiä onnistuneesta ruotsin etäopetuksesta. Tutkimuksen päällimmäisenä tarkoituksena on selvittää edellytyksiä onnistuneeseen ruotsin etäopetukseen. Tarkoituksena on myös selvittää opettajien käsityksiä onnistuneen etäopetuksen suunnittelusta, etäopettajan taidoista sekä etäopetuksen hyödyistä ja haitoista.

Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä käytän ammattikorkeakoulujen kieltenopetusta, erityisesti ruotsinopetusta, sekä kielten etäopetusta. Lisäksi tutkimukseni teoreettisena tukena toimii TPACK-malli, jolla voidaan tarkastella opettajan tarvitsemia kompetensseja teknologian tarkoituksenmukaiseen opetuskäyttöön (Mishra & Koehler 2006). Tutkielmaani varten olen haastatellut kuutta eri ammattikorkeakoulujen ruotsinopettajaa vuoden 2020 lopulla. Haastatteluaineiston analyysissa olen hyödyntänyt fenomenografiaa, jonka avulla voidaan tutkia tutkimushenkilöiden eriäviä käsityksiä tutkittavasta aiheesta muodostamalla käsityksiä kuvaavia kategorioita.

Tutkimukseni tulokset osoittavat, että onnistuneeseen ruotsin etäopetukseen tarvitaan opettajien käsitysten mukaan opiskelijoiden ryhmäyttämistä ja osallistamista, selkeitä tehtävänantoja, omaa mielenkiintoa digitaalisia työkaluja kohtaan, opiskelijoiden hyviä valmiuksia opiskella etänä sekä yhteistyötä muiden opettajien ja kollegoiden kanssa. Onnistuneen ruotsin etäopetuksen suunnittelussa opettajat käsittävät tärkeäksi opiskelijakeskeisten tehtävien suunnittelun, mutta osa opettajista kokee opettajajohtoisen opetuksen tärkeäksi etenkin sellaisissa ryhmissä, joissa opiskelijoilla on heikot taidot ruotsin kielessä. Myös motivoivien etätuntien suunnittelu, suullisten harjoitusten korostaminen sekä opiskelijoiden tukeminen nousevat esiin opettajien käsityksissä onnistuneen etäopetuksen suunnittelussa. Tärkeiksi taidoiksi etäopettajan roolissa käsitetään motivoiminen, tunneälykkyys sekä jatkuva omien taitojen kehittäminen.

Ruotsin etäopetuksen hyötynä nähdään paikasta riippumaton opetus ja opiskelu sekä videokonferenssityökalu Zoomin tuomat mahdollisuudet. Näitä ovat esimerkiksi pienryhmätyö ”break out” -huoneissa, kirjallinen osallistuminen Zoomin chatissa sekä etäopiskelun tuoma anonymiteetin tunne opiskelijoille, minkä koetaan parantavan etenkin ujojen opiskelijoiden osallistumista. Esteinä tai haittoina onnistuneen ruotsin etäopetuksen pitämiselle opettajat käsittävät opiskelijoiden heikot taidot ruotsin kielessä, jotka suurelta osin tuntuvat vaikeuttavan ruotsin kielen opettamista etänä. Kommunikointi opettajan ja opiskelijoiden välillä sekä opiskelijoiden tarkkailu koetaan haastaviksi, mitkä opettajien mukaan johtuvat videoyhteyden puutteesta. Erityisiksi kehityskohteiksi ruotsin etäopetuksen parantamisessa koettiin liian suuret ryhmäkoot sekä tenttien epäluotettava valvonta etänä.

I den här pro gradu-avhandlingen granskar jag svensklärares uppfattningar av lyckad distansundervisning i svenska på yrkeshögskolor. Det övergripande syftet med undersökningen är att ta reda på förutsättningar för lyckad distansundervisning i svenska men jag undersöker också lärares uppfattningar av planering av lyckad distansundervisning, lärarens kunskaper i distansundervisning och för- och nackdelar med distansundervisning.

Som teoretisk referensram i denna avhandling fungerar språkundervisning och speciellt svenskundervisning på yrkeshögskolor samt distansundervisning av språk. Ytterligare använder jag TPACK-modellen som ett teoretiskt stöd, för den hjälper att granska vilka kompetenser läraren behöver för att effektivt använda teknologi i sin undervisning (Mishra & Koehler 2006). För denna undersökning har jag i slutet av år 2020 intervjuat sex svensklärare som arbetar på olika yrkeshögskolor. I analysen av mitt intervjumaterial har jag utnyttjat fenomenografi som utgår från att granska informanternas varierande uppfattningar av det forskade fenomenet och bilda kategorier som beskriver dessa uppfattningar.

Undersökningens resultat visar att lärarna anser att det behövs gruppbildning och aktiviteter som gör studerande delaktiga, tydliga anvisningar för uppgifter, lärarens eget intresse för det digitala, studerandenas goda färdigheter att studera på distans och samarbete med kollegorna för lyckad distansundervisning i svenska. Lärarna uppfattar att en viktig faktor vid planering av lyckad distansundervisning är planering av studentcentrerade aktiviteter men en del av lärarna poängterar att lärarledd undervisning behövs speciellt när det gäller studerande som har svaga kunskaper i svenska. Dessutom upplever lärarna att motiverande lektioner, betoning av muntliga kunskaper och stöd av studerandena som viktiga i planeringen av lyckad distansundervisning. Som nödvändiga kunskaper för lärare som undervisar på distans nämns förmåga att motivera, emotionell intelligens och fortgående personell utveckling.

Som fördelar med distansundervisning i svenska uppfattas att undervisning och inlärning kan ske oberoende av plats samt att videokonferensapplikationen Zoom erbjuder olika möjligheter. Till exempel smågruppsarbeten i ”break out”-rum, skriftligt deltagande i chatten och känslan av anonymitet som uppfattas hjälpa speciellt blyga studerande att delta under synkrona distansundervisningspass nämns som sådana här möjligheter. Som hinder eller nackdelar med distansundervisning uppfattar lärarna studerandenas svaga kunskaper i svenska som i stor utsträckning uppfattas försvåra distansundervisning i svenska. Bristen på kontinuerlig videokontakt uppfattas också försvåra kommunikationen mellan läraren och studerandena samt möjligheten att bevaka de studerande. Lärarna ansåg att mindre gruppstorlekar och lösningar för att möjliggöra tillförlitlig övervakning av tentamen på distans behövs för att förbättra kvaliteten av distansundervisning i svenska i framtiden.