Älyvaatteen mahdollisuudet aikuisten puheterapeuttisessa kuntoutuksessa
Konttinen, Severi; Nissinen, Johanna (2021)
Konttinen, Severi
Nissinen, Johanna
2021
Logopedian maisteriohjelma - Master's Programme in Logopedics
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-04-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104163040
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104163040
Tiivistelmä
Teknologian mahdollisuuksia terveydenhuollossa on tutkittu viime vuosina tiiviisti. Kehitteillä on jatkuvasti yhä innovatiivisempia korkeaa teknologiaa hyödyntäviä laitteita ja kuntoutusmenetelmiä erilaisille asiakasryhmille. Puheterapeuttisessa kuntoutuksessa on jo käytössä monia kuntoutusta tukevia kehittynyttä teknologiaa hyödyntäviä sovelluksia ja laitteita. Vaatteisiin integroitavien käyttöliittymien mahdollisuuksia aikuisten puheterapeuttisessa kuntoutuksessa ei kuitenkaan ole aiemmin tutkittu. Tampereen yliopistossa on kehitetty puettavaa käyttöliittymää eli älyvaatetta vuodesta 2018 lähtien. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kyseisen älyvaatteen hyödyntämismahdollisuuksia aikuisten puheterapeuttisessa kuntoutuksessa. Tutkimuksessa järjestetyssä ideointityöpajassa etsittiin vastauksia laaja-alaisiin tutkimuskysymyksiin: ”Ketkä aikuisasiakkaat voisivat puheterapeuttien mielestä hyötyä älyvaatteesta?”, “Mihin älyvaatetta voitaisiin puheterapeuttien mielestä käyttää aikuisten puheterapeuttisessa kuntoutuksessa?” ja “Miten älyvaatetta voitaisiin puheterapeuttien mielestä käyttää aikuisten puheterapeuttisessa kuntoutuksessa?”. Ideointityöpajaan osallistui neljä kokenutta puheterapeuttia.
Tässä tutkimuksessa keskeisimmiksi älyvaatteen käyttäjäryhmiksi aikuisten puheterapeuttisessa kuntoutuksessa nousivat nielemisvaikeuspotilaat, äänihäiriöpotilaat, kehitysvammaiset, puhemotorisista vaikeuksista kärsivät potilaat, eteneviä neurologisia sairauksia sairastavat henkilöt, ja potilaat, joilla on hengitystieavanne (trakeostomia). Ideointityöpajassa älyvaatteen käyttökohteiksi nähtiin näillä asiakasryhmillä erityisesti palautteen antaminen kuntoutujalle, kuntoutujan motivointi, kuntoutujan seuranta kuntoutuksen aikana, arviointiin ja kuntoutukseen liittyvän datan kerääminen potilaan toiminnasta, tiedon välittäminen terapeutille, nielemisen arviointi sekä äänen rekisteröinti ja mittaaminen. Älyvaatteen käyttötapoihin liittyvistä ideoista korostui erityisesti sen hyödyntäminen pinta-EMG:n (elektromyografian eli lihassähkökäyrän) tavoin tai kehon liikkeillä ohjaten. Lisäksi keskusteluissa nousi esiin älyvaatteen oppimis- ja muokkautumiskyky. Suosituin idea puettavaksi älyvaatteeksi oli poolokauluksen omainen kauluri, joka nähtiin optimaalisena etenkin nielemisen ja äänentuoton arviointia tehtäessä.
Tässä tutkimuksessa keskeisimmiksi älyvaatteen käyttäjäryhmiksi aikuisten puheterapeuttisessa kuntoutuksessa nousivat nielemisvaikeuspotilaat, äänihäiriöpotilaat, kehitysvammaiset, puhemotorisista vaikeuksista kärsivät potilaat, eteneviä neurologisia sairauksia sairastavat henkilöt, ja potilaat, joilla on hengitystieavanne (trakeostomia). Ideointityöpajassa älyvaatteen käyttökohteiksi nähtiin näillä asiakasryhmillä erityisesti palautteen antaminen kuntoutujalle, kuntoutujan motivointi, kuntoutujan seuranta kuntoutuksen aikana, arviointiin ja kuntoutukseen liittyvän datan kerääminen potilaan toiminnasta, tiedon välittäminen terapeutille, nielemisen arviointi sekä äänen rekisteröinti ja mittaaminen. Älyvaatteen käyttötapoihin liittyvistä ideoista korostui erityisesti sen hyödyntäminen pinta-EMG:n (elektromyografian eli lihassähkökäyrän) tavoin tai kehon liikkeillä ohjaten. Lisäksi keskusteluissa nousi esiin älyvaatteen oppimis- ja muokkautumiskyky. Suosituin idea puettavaksi älyvaatteeksi oli poolokauluksen omainen kauluri, joka nähtiin optimaalisena etenkin nielemisen ja äänentuoton arviointia tehtäessä.