"Arkihuolesi kaikki heitä": Suomalaisten joululaulujen yleiskuva diskurssintutkimuksen ja sisällönanalyysin keinoin

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten joululaulujen diskursseja ja sisällönanalyyttisia kategorioita. Suomalaisista joululauluista pyritään luomaan yleiskuva kahden eri tekstilähtöisen metodin avulla ja tutkimaan niiden sisällöllistä muuttumista yli sadan vuoden aikana samalla selvittäen myyttiä suomalaisten joululaulujen surullisuudesta. Aineistoksi on poimittu yleisistä painetuista joululaulukokoelmista 220 suomalaista joululaulua, joista on selvitetty molemmat tekijät, syntyvuosi sekä duuri–molli-tonaliteetin laatu. Laulujen sisältöä on tutkittu aineistolähtöisen sisällönanalyysin ja diskurssianalyysin avulla. Sisällönanalyysityössä hyödynnetään Milesin ja Hubermanin kolmivaiheista prosessimallia: Ensin laulut on redusoitu eli pelkistetty aihesanoiksi, minkä jälkeen aihesanat on klusteroitu eli ryhmitelty, ja lopuksi aihesanaryhmät on abstrahoitu eli käsitteellistetty kategorioiksi. Diskurssianalyysi pohjautuu näille sisällönanalyyttisille aihesanoille ja kategorioille, joiden lisäksi joululaulujen teemoihin, aihepiireihin ja ilmiöihin pohjautuen on muotoiltu diskursseja. Sekä kategoriat että diskurssit on kvantifioitu sävellajeittain. Kategorioiden ja diskurssien lukumääriä on myös tarkasteltu ajanjaksoittain aihepiirien muuttumisen havainnoimiseksi. Tutkimuksessa löytyi sisällönanalyyttisia kategorioita 12 ja eri diskursseja 18, eli suomalaiset joululaulut ovat aihepiireiltään ja sisällöltään monipuolisia ja runsaita ja käsittelevät kattavasti ja syvällisesti joulunvieton eri puolia. Molemmissa metodeissa suurimmaksi ryhmäksi osoittautui kristillistä uskonnollisuutta sisältävät laulut. Sisällönanalyysin yhteydessä kävi myös muun muassa ilmi, että lauluissa käsitellään melko paljon konkreettisia objekteja ja dynaamisia toimintoja ja odotettua vähemmän esimerkiksi satuhahmoja. Diskursseista ja diskursiivisista aihealueista taas yleisimpiä ovat hiljentymisen diskurssi ja kristillinen todellisen merkityksen diskurssi sekä aihealueet lasten joulu ja luonto. Diskurssianalyysin yhteydessä nousi lisäksi esiin monien joululaulujen pyrkimys joulunvieton normittamiseen tarjoamalla elämänohjeita esimerkiksi vaatimattomuuden diskurssin kautta. Joululaulugenre vaikuttaa hyvin diskurssitietoiselta, ja suomalaisten joululaulujen diskursiivinen sisältö muuttuu hitaasti. Yli sadan vuoden tarkastelujakson aikana on todennettavissa esimerkiksi selkeästi opillisen uskonnollisen sisällön muuttuminen hienovaraisemmiksi hengellisiksi viittauksiksi. Syvällinen kristillisopillinen sisältö voi olla korvautumassa esimerkiksi parisuhdediskurssilla. Toinen havaittava muutos on urbaanin diskurssin vähittäinen lisääntyminen joululaulugenressä 1980-luvulta lähtien. Historiallisen tai yhteiskunnallisen kontekstin vaikutusta joululauluihin ei kyetty todentamaan, vaan siihen liittyvät tulokset olivat ristiriitaisia. Stereotyyppisen suomalaisen joululaulun aihepiirejä ovat kristillisyys, hiljentyminen, tunnelmallisuus, talviset luontoaiheet sekä jonkinlainen viittaus lapsiin. Sen ikä on vähintään 90 vuotta, esityskonventio harras ja rauhallinen, ja se on sävelletty duurisävellajiin, eli suomalaisten joululaulujen surullisuus on vain myytti.