Koronakriisi ja yksinhuoltajaperheiden taloudelliset selviytymiskeinot
Jussila, Maria (2021)
2021
Sosiaalityön maisteriohjelma - Master's Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104153031
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104153031
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee yksinhuoltajaperheiden taloudellisia selviytymiskeinoja ja epävarman taloudellisen tilanteen aiheuttamia tunteita koronapandemian aikana. Tutkielma kytkeytyy keskusteluun perheiden eriarvoisuudesta sekä aiempaan tutkimukseen laman aiheuttamista sosiaali- ja talouspoliittisista vaikutuksista.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii taloudellisten selviytymiskeinojen käsite sekä Jinin ym. integrated crisis mapping -teoria kriisien aiheuttamista kollektiivisista tunteista. Viitekehystä täydentää teoria tunteiden valenssi–virittävyys-jatkumosta. Tutkielman aineisto on kerätty osana Lastensuojelun Keskusliiton keväällä 2020 keräämää verkkokyselyä koronakriisin vaikutuksista lapsiperheiden hyvinvointiin. Aineisto koostuu perheen toimeentuloa käsittelevään kysymykseen tulleesta 271 avoimesta vastauksesta. Aineiston vastaajat olivat ilmoittaneet kyselyn esitiedoissa olevansa perheen ainoita vanhempia. Aineisto on analysoitu hyödyntäen tutkimusmenetelmänä laadullista sisällönanalyysia.
Yksinhuoltajat hyödyntävät taloudellisina selviytymiskeinoina aineistossa säästämistä, laskujen maksujärjestelyjä sekä läheisten tukea. Lisäksi he täydentävät toimeentuloaan erilaisilla etuuksilla ja aiemmilla säästöillä. Taloudellinen epävarmuus poikkeusaikana aiheuttaa vastaajissa huolestuneisuutta, vihaa ja pelkoa. Käytetyt selviytymiskeinot ja vanhempien kokemat tunteet taloudellisen epävarmuuden aikana muistuttavat perheiden kokemuksia 1990-luvun laman aikana. Analyysin perusteella riski lapsiperheiden palvelutarpeiden kasvuun ja lapsiköyhyyden lisääntymiseen tulevina vuosina on kohonnut.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii taloudellisten selviytymiskeinojen käsite sekä Jinin ym. integrated crisis mapping -teoria kriisien aiheuttamista kollektiivisista tunteista. Viitekehystä täydentää teoria tunteiden valenssi–virittävyys-jatkumosta. Tutkielman aineisto on kerätty osana Lastensuojelun Keskusliiton keväällä 2020 keräämää verkkokyselyä koronakriisin vaikutuksista lapsiperheiden hyvinvointiin. Aineisto koostuu perheen toimeentuloa käsittelevään kysymykseen tulleesta 271 avoimesta vastauksesta. Aineiston vastaajat olivat ilmoittaneet kyselyn esitiedoissa olevansa perheen ainoita vanhempia. Aineisto on analysoitu hyödyntäen tutkimusmenetelmänä laadullista sisällönanalyysia.
Yksinhuoltajat hyödyntävät taloudellisina selviytymiskeinoina aineistossa säästämistä, laskujen maksujärjestelyjä sekä läheisten tukea. Lisäksi he täydentävät toimeentuloaan erilaisilla etuuksilla ja aiemmilla säästöillä. Taloudellinen epävarmuus poikkeusaikana aiheuttaa vastaajissa huolestuneisuutta, vihaa ja pelkoa. Käytetyt selviytymiskeinot ja vanhempien kokemat tunteet taloudellisen epävarmuuden aikana muistuttavat perheiden kokemuksia 1990-luvun laman aikana. Analyysin perusteella riski lapsiperheiden palvelutarpeiden kasvuun ja lapsiköyhyyden lisääntymiseen tulevina vuosina on kohonnut.