Kiinnittyminen yksilöllisenä ja yhteisenä prosessina sekä kiinnittymisen linkittyminen opinto-ohjaukseen

Abstract

Tutkimuksen tavoite on selvittää ensimmäisen vuoden kasvatustieteiden opiskelijoiden kiinnittymisen kokemuksia ja ohjaustarpeita. Ensimmäinen opiskeluvuosi on opintoihin kiinnittymisen kannalta hyvin ratkaiseva. Kiinnittymisen tukemisen kehittämiseksi myös ohjaustarpeiden ymmärtäminen on olennaista. Tutkimuskysymykset käsittelevät opiskelijoiden sitoutumisen ja yhteisöllisen kiinnittymisen kokemuksia sekä opiskelijoiden ohjaustarpeita ja niiden eroja. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka sitoutuneita opiskelijat ovat opintoihinsa yksilötasolla ja yhteisön tasolla, millaisia ohjaustarpeita opiskelijat ilmaisevat ja eroavatko nämä ohjaustarpeet toisistaan generalistialan (elinikäinen oppiminen ja kasvatus) ja professioalan (luokanopettaja) välillä. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jonka analyysi toteutettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutkimuksen aineistona on Nexus-itsearviointikyselyn osa-aineisto. Osa-aineisto koostuu elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen sekä luokanopettajaksi opiskelevien avoimien kysymysten vastauksista vuosilta 2013–2018. Alustavasti oletettiin, että elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen opiskelijoilla olisi enemmän ohjaustarpeita kuin luokanopettajaopiskelijoilla, sillä luokanopettajaopiskelijoilla on ensimmäisen kahden opiskeluvuoden ajan strukturoidumpi opintosuunnitelma. Tutkimuksessa havaittiin, että kasvatustieteiden opiskelijat ovat sitoutuneita opintoihinsa. Kiinnittymisen yhteisölliset kokemukset voidaan jakaa neljään luokkaan: ulkopuolisuus, yliopiston määrittämät yhteisöt ja sen arvot, vapaaehtoinen toiminta sekä ystävyys ja sen muodostuminen. Näiden luokkien eroista havaittiin, että opiskelijoiden omat, epämuodolliset vertaisryhmät ovat positiivisen kiinnittymisen kokemuksen kannalta tärkeämpiä kuin yliopiston omat ryhmät. Ohjaustarpeiden osalta tutkimus osoitti tarpeiden moninaisuuden. Ohjaustarpeiden moninaisuuteen on vastattu yliopistossa hajauttamalla ohjauksen tarjontaa eri tahoille, joka on johtanut siihen, ettei ohjaus ole helppoa saavuttaa. Tutkimuksen tulokset ovat saman suuntaisia kuin aiemmissa tutkimuksissa. Tutkimuksen tulokset vahvistavat jo aiempien tutkimusten johtopäätöksiä opintoihin kiinnittymisen rakenteesta ja ohjaustarpeisiin vastaamisesta kiinnittymistä edistävän tekijänä. Ennakko-oletus elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen opiskelijoiden ohjaustarpeista ei käynyt toteen: vastaukset jakautuivat tasaisesti eri luokkien välille. Luokat, joissa eroja syntyi, eivät tukeneet oletusta siitä, että erot opintosuunnitelmissa muodostaisivat eroja generalisti- ja professioalan opiskelijoiden ohjaustarpeiden välille.