”Kaks rinnakkaista todellisuutta, joista toinen on näkymätön” : Ihmisarvon eriarvoisuus, luokka ja huono-osaisuus

Abstract

Tutkielman tavoitteena on tarkastella ihmisarvoon liittyvää eriarvoisuutta ja yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta huono-osaisessa asemassa olevien ihmisten näkökulmasta, missä hyödynnetään erityisesti Axel Honnethin tunnustussuhdeteoriaa. Tutkielman ensimmäisenä tutkimustehtävänä on tutkia sitä, missä määrin ja millä tavoin huono-osaisessa asemassa olevat ihmiset tulevat tunnustetuiksi persoonina, ja arvioida sen valossa yhteiskunnan ja sen käytäntöjen oikeudenmukaisuutta. Toisena tutkimustehtävänä on selittää havaittuja ilmiöitä ja löytää mahdollisia mekanismeja ja rakenteita huono-osaisessa asemassa oleville ihmisille myönnetyn tunnustuksen takana. Metateoreettisena lähestymistapana tutkielmassa on kriittinen realismi. Tutkimusaihetta analysoidaan tunnustussuhdeteorian ohella Beverley Skeggsin luokkateorian viitekehyksestä. Kyseessä on laadullinen tutkimus, ja aineistona on 11 asunnottomuutta kokeneen ihmisen kertomushaastattelut. Analyysimetodina hyödynnetään grounded theoryyn nojaavaa abduktiivista päättelyä.

Tulokset piirtävät kuvaa suomalaisesta yhteiskunnasta eriarvoisena ja kerrostuneena. Huono-osainen asema näyttäytyy yhteiskuntaluokkana, joka asettaa ehtoja arjen toiminnallisille mahdollisuuksille ja haastaa ihmisarvoisen elämän edellytyksiä. Monet yhteiskunnalliset käytännöt, instituutiot ja rakenteet näyttäytyvät ongelmallisina, sillä ne eivät mahdollista huono-osaisessa asemassa oleville ihmisille täysiä vastavuoroisia tunnustussuhteita. Vaikka aineistossa on jonkin verran kuvauksia myös vahvoista tunnustussuhteista, haastateltavia yhdistävät monenlaiset tunnustusvajeet. Ne tulevat aineistossa esiin esimerkiksi perusoikeuksien toteutumattomuutena, tarpeiden tunnistamattomuutena tai niiden ohittamisena, hyötymisenä ja hyväksikäyttönä sekä poissulkemisena ja häätämisenä. Tunnustusvajeet on tunnistettavissa myös erivertaisuuden, kelpaamattomuuden ja hyödyttömyyden kokemuksina sekä arvottomuuden ja häpeän tunteina. Äärimmäistä huono-osaisuutta ja siihen usein kytkeytyviä ongelmia ei aina tunnisteta eikä tunnusteta ihmisarvoisen elämän edellytyksiä haastavana hätänä tai puutteena.

Yhteiskunnallista asemaa ja tunnustussuhteita selittävä mekanismi paikantuu persoonan tunnistamisen, luokan ja itsesuhteiden väliseen jännitteeseen. Tunnustussuhde edellyttää tunnistamista, jota kuitenkin ohjaavat keskiluokkaiseen kokemukseen perustuva ideaaliminuuden normi sekä luokkaan kytkeytyvät resurssit, jotka asettavat ehtoja sille, missä määrin normatiivista minuutta on mahdollista ilmentää. Tunnustussuhteet ovat perusta positiivisten itsesuhteiden kehittymiselle ja yhteiskunnalliselle toimijuudelle, ja ne vaikuttavat ihmisten kykyyn osallistua tunnustuskamppailuihin ja yhteiskunnan normien muotoiluun. Huono-osaisessa asemassa olevilla ihmisillä näyttäisi olevan vain vähäiset mahdollisuudet esittää tunnustusvaatimuksia ja osallistua kamppailuihin tunnustuksesta. Aineisto antaa viitteitä siitä, että huono-osaisessa asemassa olevien ihmisten arkinen todellisuus ja sen toiminnalliset haasteet ja loukut eivät välity hyväosaisen enemmistön tietoon, vaan jäävät siltä sekä yksilöllisinä että rakenteellisina ongelmina piiloon. Huono-osaisimmilla ihmisillä ei näytä juuri olevan tosiasiallisia mahdollisuuksia olla vaikuttamassa yhteiskunnan kehitykseen ja heitä koskeviin päätöksentekoon, mikä herättää huolen suomalaisen demokratian tilasta.

Johtopäätöksinä esitetään, että sosiaalityön luontevaksi rooliksi asettuu tunnustuksen vajeisiin suoran vastaamisen ohella julkinen edunvalvontatyö ja tunnustuskamppailuihin liittyminen erityisesti niiden ihmisten ja ryhmien rinnalle, joilla on kamppailuihin yksin heikosti mahdollisuuksia. Luokan merkitystä ja sen tekemisen käytäntöjä on tärkeää tehdä näkyviksi, ja keskiluokkaiseen kokemukseen perustuvaa ideaalia on syytä problematisoida. Sosiaalisen kärsimyksen kohtaaminen asiakastyön arkisissa käytännöissä tuo sosiaalityölle velvoitteen ottaa yhteiskunnassa aktiivinen, sosiaalisia vääryyksiä esiin tuova, niitä kritisoiva ja niiden ratkaisuehdotuksista keskusteleva rooli. Tähän tehtävään tunnustussuhdeteoria tarjoaa hyödyllisen työkalun ja sanaston.

This Master’s thesis examines the inequality of human dignity and social justice from the perspective of marginalized and deprived people, relying particularly on Axel Honneth’s recognition theory. The first aim of this thesis is to examine the extent to which and in what ways marginalized people are recognized as persons and to assess the equity of society and its practices in the light of that. The second aim is to explain the observed phenomena and to find possible mechanisms and structures behind the recognition given to the marginalized people. The metateorethical foundations of the thesis are based on critical realism. Alongside Honneths recognition theory the research topic is analyzed from the framework of Beverly Skeggs’ theory of class. The thesis is based on qualitative research methods and the data con-sists of narrative interviews of 11 people who have experienced homelessness. The data analysis employs grounded theory based abductive reasoning.

The findings paint a picture of the Finnish society as unequal and stratified. Marginal status appears as a class that sets obstacles and hindrances for daily capabilities and challenges the prerequisites of a dignified life. Many societal practices, institutions and structures appear problematic because they do not enable mutual recognition for marginalized people. Although there are some descriptions of strong intersubjective recognition in the data, all research participants share a variety of misrecognition. They appear in the data, for example, as unfulfilled fundamental rights, unidentification or dismissal of needs, exploitation or abuse and exclusion and eviction. Violation of recognition can also be identified in the data as experiences of inequality as well as feelings of worthlessness and shame. Extreme deprivation and the problems often associated with it are not always identified or recognized as a threat or shortcoming that challenges the prerequisites of a dignified life.

The mechanism that explains social status and recognition relations is located in the tension between class, identification of persons and self-realization. Intersubjective recognition requires identification, which is nevertheless governed by the normative ideal of self based on middle-class experiences. At the same time it is guided by resources tied in with the class, which set the prerequisites for the extent to which the normative self can be expressed and embodied. Intersubjective recognition is the foundation for developing positive self-realization and societal agency, and it affects people’s ability to participate in struggles for recognition and in forming societal norms. It appears that marginalized people seem to have only limited possibilities to claim recognition and participate in these struggles. The data suggest that the everyday reality of marginalized people and its functional challenges and pitfalls are not communicated to the prosperous majority but remain hidden from it both as individual and structural problems. The most deprived people do not seem to have real opportunities to influence the development of society and decisionmaking concerning themselves, which raises concerns for the state of the Finnish democracy.

The conclusion of this Master’s thesis is that the well suited role for social work is not only to directly respond to the violations of recognition but also to public advocate for and join in on the struggles for recognition, especially alongside people and groups who have little opportunity to struggle on their own. It is imperative to make class, its influence and classmaking visible, and to problematize the ideal of self based on the middle-class experience. Encountering social suffering in the social work practice obliges social work to take an active role in society, highlighting social injustices, criticizing them and examining their solutions. Recognition theory provides a useful tool and vocabulary for this task.