Verensiirroista kohti monikulttuuriyhteiskuntaa: Suomalaisten sanomalehtien maahanmuuttokeskustelu ja -kannat pakolaiskriiseissä
Häkkilä, Henri (2021)
Häkkilä, Henri
2021
Historian maisteriohjelma - Master's Programme in History
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-04-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104112892
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104112892
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten sanomalehtien käymää maahanmuuttokeskustelua pakolaiskriisien konteksteissa vuodenvaihteessa 1990–1991 sekä vuonna 2015. Tutkimuksessa etsitään aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin sanomalehtien maahanmuuttokeskustelussa käsittelemiä ja toistamia teemoja. Maahanmuuttokeskustelu jaetaan tutkimuksessa siirtolaisuudesta, pakolaisuudesta sekä maahanmuuttoon liittyvistä asenteista käytyihin keskusteluihin.
Tutkimuksen aineistona ovat määritellyiltä tarkastelujaksoilta kolmen suomalaisen sanomalehden, Aamulehden, Demokraatin ja Helsingin Sanomien, maahanmuuttoaiheiset pääkirjoitukset. Tutkimuksessa havainnoidaan sanomalehtien maahanmuuttokeskustelussa muodostamia kantoja sekä lehtien keinoja perustella niitä. Sanomalehtien ja tarkastelujaksojen välillä tehdään vertailua ja kuvataan, onko käyty maahanmuuttokeskustelu muuttunut, ja jos on, miten.
Tarkastellut suomalaiset sanomalehdet osallistuivat maahanmuuttokeskusteluun ja ottivat siinä myös kantaa kokonaisuudessaan aktiivisesti. Sanomalehtien tavoissa sekä aktiivisuudessa ottaa keskusteluun osaa oli eroja, mutta lehtien kannat olivat molemmilla tarkastelujaksoilla hyvin yhteneväisiä. Lehdet kannattivat maahanmuuton lisäämistä Suomeen hyvin varauksettomasti. Tätä perusteltiin vahvasti taloudellisilla tekijöillä, kuten maahanmuuton oletettuun rooliin Suomen heikkenevän huoltosuhteen ja kestävyysvajeen paikkaajana. Niin työperäistä kuin humanitaarista maahanmuuttoa kannatettiin samojen tekijöiden perusteella.
Pääkirjoituksissa ilmaistiin tuki monikulttuuriselle yhteiskunnalle. Suomalaisten asenteista tätä tavoitetta kohtaan oltiin laajalti huolissaan, mutta niiden ei haluttu antaa asettua tavoitteen toteutumista vastaan. Maahanmuutto koettiin suomalaisen yhteiskunnan kohtalonkysymyksenä ja ratkaisijan roolissa vaikeita yhteiskunnallisia haasteita vastaan.
Tutkimuksen toiselle tarkastelujaksolle tultaessa sanomalehdet olivat luopuneet varauksettomuudesta ja pääkirjoituksissa todettiin, että maahanmuuttajien taloudellisen potentiaalin ehtona oli näiden sopeutuminen yhteiskuntaan, kotoutuminen ja työllistyminen. Maahanmuuton perustelemisen kehittyminen tarkastelujaksojen välillä asettuu postfordistisen kapitalismin teoreettisiin viitekehyksiin. Tavoitetilat maahanmuuton lisäämisen ja monikulttuurisemman yhteiskunnan puolesta eivät olleet muuttuneet, ja suomalaisessa asenneilmapiirissä nähtiin yhä paljon parantamisen varaa. Maahanmuuton positiivinen rooli oli sanomalehtien käytössä kerryttänyt vuosien varrella sellaista uskottavuutta, ettei maahanmuuton ja monikulttuurisuuden kannattamista nähty enää juuri perusteluja vaatineena asiantilana.
Tutkimuksen aineistona ovat määritellyiltä tarkastelujaksoilta kolmen suomalaisen sanomalehden, Aamulehden, Demokraatin ja Helsingin Sanomien, maahanmuuttoaiheiset pääkirjoitukset. Tutkimuksessa havainnoidaan sanomalehtien maahanmuuttokeskustelussa muodostamia kantoja sekä lehtien keinoja perustella niitä. Sanomalehtien ja tarkastelujaksojen välillä tehdään vertailua ja kuvataan, onko käyty maahanmuuttokeskustelu muuttunut, ja jos on, miten.
Tarkastellut suomalaiset sanomalehdet osallistuivat maahanmuuttokeskusteluun ja ottivat siinä myös kantaa kokonaisuudessaan aktiivisesti. Sanomalehtien tavoissa sekä aktiivisuudessa ottaa keskusteluun osaa oli eroja, mutta lehtien kannat olivat molemmilla tarkastelujaksoilla hyvin yhteneväisiä. Lehdet kannattivat maahanmuuton lisäämistä Suomeen hyvin varauksettomasti. Tätä perusteltiin vahvasti taloudellisilla tekijöillä, kuten maahanmuuton oletettuun rooliin Suomen heikkenevän huoltosuhteen ja kestävyysvajeen paikkaajana. Niin työperäistä kuin humanitaarista maahanmuuttoa kannatettiin samojen tekijöiden perusteella.
Pääkirjoituksissa ilmaistiin tuki monikulttuuriselle yhteiskunnalle. Suomalaisten asenteista tätä tavoitetta kohtaan oltiin laajalti huolissaan, mutta niiden ei haluttu antaa asettua tavoitteen toteutumista vastaan. Maahanmuutto koettiin suomalaisen yhteiskunnan kohtalonkysymyksenä ja ratkaisijan roolissa vaikeita yhteiskunnallisia haasteita vastaan.
Tutkimuksen toiselle tarkastelujaksolle tultaessa sanomalehdet olivat luopuneet varauksettomuudesta ja pääkirjoituksissa todettiin, että maahanmuuttajien taloudellisen potentiaalin ehtona oli näiden sopeutuminen yhteiskuntaan, kotoutuminen ja työllistyminen. Maahanmuuton perustelemisen kehittyminen tarkastelujaksojen välillä asettuu postfordistisen kapitalismin teoreettisiin viitekehyksiin. Tavoitetilat maahanmuuton lisäämisen ja monikulttuurisemman yhteiskunnan puolesta eivät olleet muuttuneet, ja suomalaisessa asenneilmapiirissä nähtiin yhä paljon parantamisen varaa. Maahanmuuton positiivinen rooli oli sanomalehtien käytössä kerryttänyt vuosien varrella sellaista uskottavuutta, ettei maahanmuuton ja monikulttuurisuuden kannattamista nähty enää juuri perusteluja vaatineena asiantilana.