Opiskelijoiden psykologiset perustarpeet insinöörimatematiikan kurssien perinteisessä ja käänteisessä toteutuksessa

Abstract

Opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia ja motivaatiota tukevia käytäntöjä pyritään kehittämään jatkuvasti. Kiinnostus flippausta eli käänteistä oppimista kohtaan on kasvanut nousevasti niin tutkijoiden kuin opettajienkin keskuudessa lähivuosina. Koska käänteinen oppiminen tähtää opiskelijoiden itseohjautuvuuden, valinnanvapauden ja ryhmätyöskentelyn tukemiseen, on mielenkiintoista tutkia, voitaisiinko flippauksen avulla edistää opiskelijoiden psykologisten perustarpeiden eli autonomian, kompetenssin ja yhteenkuuluvuuden tyydyttymistä. Psykologisten perustarpeiden tyydyttyminen on tärkeää ihmisen hyvinvoinnin ja motivaation kannalta.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää opiskelijoiden psykologisten perustarpeiden tasoja ja niiden muutoksia kahden insinöörimatematiikan kurssin aikana sekä tutkia, ovatko ne yhteydessä perinteiseen tai käänteiseen kurssitoteutukseen. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin, onko miesten ja naisten psykologisten perustarpeiden tasoissa eroja. Tämän tutkimuksen aineisto (N = 202) on osa laajemmasta MathFlip- tutkimusprojektissa hankitusta kyselyaineistosta, jota kerättiin tekniikan alan diplomi-insinööriopiskelijoilta syksyn 2019 ja kevään 2020 aikana. Osa opiskelijoista osallistui käänteiseen opetukseen (n = 100) ja osa perinteiseen opetukseen (n = 102). Opiskelijoiden psykologisia perustarpeita mitattiin kolmessa eri mittauspisteessä. Aineistoa analysoitiin IBM SPSS Statistics 26 –ohjelmistolla t-testien ja toistettujen mittausten varianssianalyysin keinoin.

Tutkimustulokset osoittivat, että opiskelijoiden psykologisten perustarpeiden tasot ovat melko hyvät. Psykologisista perustarpeista yhteenkuuluvuus oli tyydyttynyt parhaiten. Yhteenkuuluvuus käyttäytyi myös sikäli eri tavalla kuin autonomia ja kompetenssi, että se kasvoi jokaisella mittauskerralla, kun taas autonomia ja kompetenssi kokivat pienen notkahduksen toisessa mittauspisteessä. Perinteiseen ja käänteiseen kurssitoteutukseen osallistuneiden opiskelijoiden psykologisissa perustarpeissa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja, mutta sen sijaan miesten ja naisten välillä näyttäisi kuitenkin olevan tilastollisesti merkitseviä eroja autonomian ja kompetenssin tasoissa, etenkin käänteiseen kurssitoteutukseen osallistuneiden ryhmässä.

Flippaus oli sekä opiskelijoille että opettajillekin vielä verrattain uusi työskentelytapa, joten varsinaiset käänteisen opetuksen mallin vaikutukset opiskelijoiden psykologisiin perustarpeisiin näkyvät mahdollisesti vasta tulevaisuudessa. Käänteisen oppimisen ja psykologisten perustarpeiden välisiä yhteyksiä insinöörimatematiikan kontekstissa on tutkittu vasta vähän, joten lisätutkimukselle olisi tarvetta. Kokeilemalla rohkeasti erilaisia työskentelytapoja voidaan kehittää uusia opetus- ja ohjauskäytäntöjä, jotka tukevat opiskelijoiden motivaatiota ja hyvinvointia.