Hyvinvointialueen ja kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyö : Alueellinen yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen jälkeen
Honkonen, Laura (2021)
Honkonen, Laura
2021
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104112894
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104112894
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteutuessa sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Tämä tarkoittaa suuria muutoksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen organisoinnissa. Jatkossa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä toteutetaan hyvinvointialueen sekä alueen kuntien yhteistyössä. Toimiva yhteistyö mahdollistaa vaikuttavan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yhteistyötä sekä sen mahdollistavia rakenteita jo ennen uudistuksen toteutusta. Näin tietoa voidaan hyödyntää tulevaisuuden yhteistyötä suunniteltaessa.
Tässä tutkimuksessa tutkitaan tulevaisuuden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyörakenteita sekä yhteistyöhön vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuskysymyksinä ovat 1. Minkälaisina näyttäytyvät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulevaisuuden yhteistyörakenteet hyvinvointialueen ja kuntien välillä? 2. Mitkä tekijät vaikuttavat tulevaisuuden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen alueelliseen yhteistyöhön? Tavoitteena on tarkastella tulevaisuuden alueellista yhteistyötä. Näin voidaan kartuttaa lisäymmärrystä tulevaisuuden työskentelyyn.
Tutkimuksen teoriapohja koostuu yhteistyön teoreettisesta tarkastelusta painottuen yhteishallinnan tutkimukseen. Yhteishallinta painottaa erilaisten prosessien ja rakenteiden merkitystä rajapintoja ylittävässä yhteistyössä, minkä avulla voidaan saavuttaa tavoitteita, joita ilman yhteistyötä ei voisi saavuttaa. Teoriassa yhteistyötä hahmotetaan erilaisten prosessimallien tai dynaamisten viitekehysten avulla, mitkä tunnistavat eri tekijöiden vuorovaikutuksen yhteistyössä. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka aineisto on kerätty haastattelemalla kuutta alueellisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmisteluun osallistuvaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntijaa eri alueilla Suomessa. Haastattelut tehtiin joulukuussa 2020. Analyysi on toteutettu aineistolähtöisesti.
Aineiston perusteella rakennettiin malli tulevaisuuden yhteistyörakenteista hyvinvointialueen ja kuntien välillä. Malli pitää sisällään sekä hyvinvointialueen ja kuntien sisäisiä rakenteita että alueellisia yhteistyörakenteita. Mallissa hyvinvointialueella ja kunnissa olisi jatkossa poikkihallinnollinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä. Kuntien työryhmän työskentelyyn osallistuu alueen sote-keskuksen edustaja. Tämän lisäksi kunnissa olisi omat hyvinvointikoordinaattorit, jotka osallistuvat alueelliseen yhteistyöhön. Hyvinvointialueella olisi hyvinvointitiimi, joka on vastuussa erityisesti alueellisen yhteistyön koordinoinnista. Alueellisia yhteistyörakenteita olisi hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto, painopisteiden mukaiset teemaverkostot sekä hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman laatimisen osallistava prosessi.
Tutkimuksessa käsiteltiin lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulevaisuuden yhteistyöhön vaikuttavia tekijöitä. Tekijöistä rakennettiin dynaaminen malli. Dynaaminen malli kuvaa alueellisen yhteistyön prosessimaista luonnetta, jossa eri tekijät vaikuttavat toisiinsa. Mallissa yhteistyö tapahtuu toimintaympäristössä, johon liittyy lainsäädäntö, muu valtiotason ohjaus sekä vertailukehittäminen. Tämän lisäksi alueen erityispiirteet muodostavat alueittain omintakeisen ympäristön yhteistyölle. Alueen tasolla yhteistyöhön vaikuttaa alueellinen yhteistyöhistoria sekä alueelliset erityispiirteet. Hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyössä vaikuttavia tekijöitä ovat toimijakohtaiset tekijät, toimijasuhde sekä yhteisymmärrys. Lisäksi yhteistyöprosessiin liittyvät tekijät erotellaan omaksi tekijäksi, johon kuuluu erilaiset yhteistyötä muovaavat tekijät, kannustimet sekä yhteistyön kesto.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että alueet rakentavat tulevaisuuden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyötä hyvin eri lähtökohdista, jolloin yhteistyössä tulee aluekohtaisesti keskittyä erilaisiin asioihin. Tämä vaikuttaa esimerkiksi alueiden tarvitsemaan ohjaukseen sekä yhteistyölle asetettaviin tavoitteisiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on mahdollisuus parantaa monilla alueilla hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. On pitkälti alueellisten toimijoiden varassa, minkälaiseksi yhteistyö muotoutuu jatkossa. Tulevaisuuden yhteistyötä voidaan rakentaa vain täyttämään lainsäädännön vaatimukset tai toisaalta toimijoiden pitkän linjan yhteistyötä tavoitellen.
Tässä tutkimuksessa tutkitaan tulevaisuuden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyörakenteita sekä yhteistyöhön vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuskysymyksinä ovat 1. Minkälaisina näyttäytyvät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulevaisuuden yhteistyörakenteet hyvinvointialueen ja kuntien välillä? 2. Mitkä tekijät vaikuttavat tulevaisuuden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen alueelliseen yhteistyöhön? Tavoitteena on tarkastella tulevaisuuden alueellista yhteistyötä. Näin voidaan kartuttaa lisäymmärrystä tulevaisuuden työskentelyyn.
Tutkimuksen teoriapohja koostuu yhteistyön teoreettisesta tarkastelusta painottuen yhteishallinnan tutkimukseen. Yhteishallinta painottaa erilaisten prosessien ja rakenteiden merkitystä rajapintoja ylittävässä yhteistyössä, minkä avulla voidaan saavuttaa tavoitteita, joita ilman yhteistyötä ei voisi saavuttaa. Teoriassa yhteistyötä hahmotetaan erilaisten prosessimallien tai dynaamisten viitekehysten avulla, mitkä tunnistavat eri tekijöiden vuorovaikutuksen yhteistyössä. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka aineisto on kerätty haastattelemalla kuutta alueellisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmisteluun osallistuvaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntijaa eri alueilla Suomessa. Haastattelut tehtiin joulukuussa 2020. Analyysi on toteutettu aineistolähtöisesti.
Aineiston perusteella rakennettiin malli tulevaisuuden yhteistyörakenteista hyvinvointialueen ja kuntien välillä. Malli pitää sisällään sekä hyvinvointialueen ja kuntien sisäisiä rakenteita että alueellisia yhteistyörakenteita. Mallissa hyvinvointialueella ja kunnissa olisi jatkossa poikkihallinnollinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä. Kuntien työryhmän työskentelyyn osallistuu alueen sote-keskuksen edustaja. Tämän lisäksi kunnissa olisi omat hyvinvointikoordinaattorit, jotka osallistuvat alueelliseen yhteistyöhön. Hyvinvointialueella olisi hyvinvointitiimi, joka on vastuussa erityisesti alueellisen yhteistyön koordinoinnista. Alueellisia yhteistyörakenteita olisi hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto, painopisteiden mukaiset teemaverkostot sekä hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman laatimisen osallistava prosessi.
Tutkimuksessa käsiteltiin lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulevaisuuden yhteistyöhön vaikuttavia tekijöitä. Tekijöistä rakennettiin dynaaminen malli. Dynaaminen malli kuvaa alueellisen yhteistyön prosessimaista luonnetta, jossa eri tekijät vaikuttavat toisiinsa. Mallissa yhteistyö tapahtuu toimintaympäristössä, johon liittyy lainsäädäntö, muu valtiotason ohjaus sekä vertailukehittäminen. Tämän lisäksi alueen erityispiirteet muodostavat alueittain omintakeisen ympäristön yhteistyölle. Alueen tasolla yhteistyöhön vaikuttaa alueellinen yhteistyöhistoria sekä alueelliset erityispiirteet. Hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyössä vaikuttavia tekijöitä ovat toimijakohtaiset tekijät, toimijasuhde sekä yhteisymmärrys. Lisäksi yhteistyöprosessiin liittyvät tekijät erotellaan omaksi tekijäksi, johon kuuluu erilaiset yhteistyötä muovaavat tekijät, kannustimet sekä yhteistyön kesto.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että alueet rakentavat tulevaisuuden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyötä hyvin eri lähtökohdista, jolloin yhteistyössä tulee aluekohtaisesti keskittyä erilaisiin asioihin. Tämä vaikuttaa esimerkiksi alueiden tarvitsemaan ohjaukseen sekä yhteistyölle asetettaviin tavoitteisiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on mahdollisuus parantaa monilla alueilla hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. On pitkälti alueellisten toimijoiden varassa, minkälaiseksi yhteistyö muotoutuu jatkossa. Tulevaisuuden yhteistyötä voidaan rakentaa vain täyttämään lainsäädännön vaatimukset tai toisaalta toimijoiden pitkän linjan yhteistyötä tavoitellen.