Osaamisen johtamisen yhteys työhyvinvointiin : Fenomenologinen tutkimus varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksista
Paasovaara-Pösö, Salla (2021)
Paasovaara-Pösö, Salla
2021
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma, varhaiskasvatus - Master´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-04-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104102889
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104102889
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää ja kuvata varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia osaamisen johtamisen yhteydestä työhyvinvointiin. Tutkimus on ajankohtainen, sillä viimeaikaset muutokset varhaiskasvatuksessa ovat asettaneet uudenlaisia haasteita varhaiskasvatuksen opettajien osaamiselle. Samalla on nähty tarve jatkuvalle osaamisen uudistamiselle sekä työhyvinvoinnin kehittämiselle.
Tutkimus kohdistuu varhaiskasvatuksen opettajien subjektiivisiin kokemuksiin ja tutkimus on luonteeltaan fenomenologinen. Aineisto kerättiin kahdeksalta varhaiskasvatuksen opettajalta avoimen tutkimushaastattelun keinoin. Haastattelun yhteydessä toiminnallisena menetelmänä piirrettiin miellekarttaa, joka oli tukemassa niin aineistonkeruuta kuin sen analyysiakin. Haastattelujen pituudet vaihtelivat 57 minuutista tuntiin ja 17 minuuttiin ja yhteensä haastatteluaineistoa kertyi 8 tuntia ja 46 minuuttia. Aineisto analysoitiin eksistentiaalisen fenomenologisen metodin mukaisesti. Metodi oli kaksivaiheinen, jonka lopputuloksena saatiin kahdeksan yksilökohtaisen merkitysrakenteen kuvausta sekä neljän sisältöalueen muodostama yleisen tiedon merkitysrakenne. Yleisen tiedon merkitysrakenne koostuu mahdollisuuksista toteuttaa oman näköistä työtä, kehittää itseään sekä saada arvostusta ja tukea. Kokemukset näistä mahdollisuuksista ovat määrittäneet varhaiskasvatuksen opettajien työhyvinvointia. Tulosluvussa kuvataan analyysin myötä muodostetut merkitysrakenteet, ja pohdintaosiossa vastataan erikseen tutkimuskysymyksiin.
Varhaiskasvatuksen opettajien osaamisen johtaminen ilmenee tutkimuksessa hyvin moninaisena ja laadultaan vaihtelevana ilmiönä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kokemukset osaamisen johtamisen laadusta määrittävät vahvasti koettua työhyvinvointia, ja panostamalla osaamisen johtamiseen kehitetään samalla myös työhyvinvointia. Tutkimuksessa luodaan kokemusten kautta ymmärrystä työhyvinvointia edistävästä osaamisen johtamisesta. Tutkimuksen tulosten mukaan arvostavalla, vuorovaikutteisella, oikeudenmukaisella sekä arjessa läsnä olevalla osaamisen johtamisella on myönteisiä vaikutuksia varhaiskasvatuksen opettajien työhyvinvointiin. Osaamisen johtamisen rooleiksi tässä tutkimuksessa muodostuu varhaiskasvatuksen opettajan oman näköisen työn toteuttamisen mahdollistaja, osaamisen kehittämisen mahdollistaja sekä varhaiskasvatuksen opettajan, lapsiryhmän ja arjen tuntija. Varhaiskasvatuksen opettajien työhyvinvointia määrittää se, miten johtaja onnistuu näiden roolien toteuttamisessa.
Tutkimus kohdistuu varhaiskasvatuksen opettajien subjektiivisiin kokemuksiin ja tutkimus on luonteeltaan fenomenologinen. Aineisto kerättiin kahdeksalta varhaiskasvatuksen opettajalta avoimen tutkimushaastattelun keinoin. Haastattelun yhteydessä toiminnallisena menetelmänä piirrettiin miellekarttaa, joka oli tukemassa niin aineistonkeruuta kuin sen analyysiakin. Haastattelujen pituudet vaihtelivat 57 minuutista tuntiin ja 17 minuuttiin ja yhteensä haastatteluaineistoa kertyi 8 tuntia ja 46 minuuttia. Aineisto analysoitiin eksistentiaalisen fenomenologisen metodin mukaisesti. Metodi oli kaksivaiheinen, jonka lopputuloksena saatiin kahdeksan yksilökohtaisen merkitysrakenteen kuvausta sekä neljän sisältöalueen muodostama yleisen tiedon merkitysrakenne. Yleisen tiedon merkitysrakenne koostuu mahdollisuuksista toteuttaa oman näköistä työtä, kehittää itseään sekä saada arvostusta ja tukea. Kokemukset näistä mahdollisuuksista ovat määrittäneet varhaiskasvatuksen opettajien työhyvinvointia. Tulosluvussa kuvataan analyysin myötä muodostetut merkitysrakenteet, ja pohdintaosiossa vastataan erikseen tutkimuskysymyksiin.
Varhaiskasvatuksen opettajien osaamisen johtaminen ilmenee tutkimuksessa hyvin moninaisena ja laadultaan vaihtelevana ilmiönä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kokemukset osaamisen johtamisen laadusta määrittävät vahvasti koettua työhyvinvointia, ja panostamalla osaamisen johtamiseen kehitetään samalla myös työhyvinvointia. Tutkimuksessa luodaan kokemusten kautta ymmärrystä työhyvinvointia edistävästä osaamisen johtamisesta. Tutkimuksen tulosten mukaan arvostavalla, vuorovaikutteisella, oikeudenmukaisella sekä arjessa läsnä olevalla osaamisen johtamisella on myönteisiä vaikutuksia varhaiskasvatuksen opettajien työhyvinvointiin. Osaamisen johtamisen rooleiksi tässä tutkimuksessa muodostuu varhaiskasvatuksen opettajan oman näköisen työn toteuttamisen mahdollistaja, osaamisen kehittämisen mahdollistaja sekä varhaiskasvatuksen opettajan, lapsiryhmän ja arjen tuntija. Varhaiskasvatuksen opettajien työhyvinvointia määrittää se, miten johtaja onnistuu näiden roolien toteuttamisessa.