"Sehän onkin ihan kummallinen ajatus, että luokanopettajan pitäis osata kaikki" : Luokanopettajien kokemuksia itsestään taidekasvattajina
Sillanpää, Emilia (2021)
2021
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-04-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104092882
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104092882
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia kokemuksia luokanopettajilla on itsestään taidekasvattajina. Tämän lisäksi tutkimuksen tarkastelukohteena on luokanopettajien kokemukset taidekasvatuksesta. Taidekasvatusta tarkasteltiin peruskoulun taideaineiden; kuvataiteen ja musiikin kautta. Taidekasvatuksen käsitteitä selvitettiin tutkimuskirjallisuutta ja perusopetuksen opetussuunnitelmaa hyödyntäen.
Tutkimus on kvalitatiivinen, ja tutkimuksen metodologisena lähtökohtana toimii fenomenologia. Fenomenologia on tieteenfilosofia, joka ohjaa koko tutkimuksen toteutustapaa tutkimusongelmasta tutkimuksen analysointiin. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin avointa haastattelua ja aineistoa analysoitiin fenomenologisella analyysimallilla. Haastattelut toteutettiin syksyllä 2020. Analyysimetodina toimi tulkitseva fenomenologinen analyysi (IPA). Tutkimukseen osallistui seitsemän luokanopettajaa.
Tutkimuksen tuloksia esitellään fenomenologisen tutkimussuuntauksen mukaisesti merkitysverkostoilla, jotka on muodostettu aineistolähtöisesti empiirisestä aineistosta. Tutkimuksessa tultiin siihen tulokseen, että luokanopettajien taidekasvattajaidentiteetti rakentuu koetusta taitotasosta ja aineenhallinnasta. Koettuun taitotasoon vaikuttavat tekninen taito ja omat kouluaikaiset kokemukset taideaineiden parissa. Aineenhallintaan vaikuttavat työkokemus ja luokanopettajakoulutuksessa saadut valmiudet. Tutkimus osoitti, että luokanopettajat kokivat oman taidekasvattajan ammatillisen identiteettinsä vahvaksi, mikäli heillä on riittävät valmiudet ja taidot taideaineisiin. Suurin osa opettajista kokee omat taitonsa ja valmiutensa musiikkikasvatuksen kohdalla riittämättömiksi. Sen sijaan kuvataidekasvatuksessa suurin osa opettajista kokee oman taitotasonsa riittävänä.
Tulokset osoittivat, kuinka luokanopettajien taitotaso taidekasvatuksessa rakentuu pitkälti ennen opettajan työtä. Luokanopettajakoulutus ei tarjoa riittävästi musiikillisia valmiuksia, sillä suurin osa luokanopettajista kokee musiikin opettamisen lähes mahdottomana. Kuvataidekasvatuksen osalta luokanopettajien kokemukset omasta kompetenssistaan olivat myönteisemmät. Suurin osa luokanopettajista kokee saaneensa luokanopettajankoulutuksessa tarvittavat taidot kuvataiteen opettamiseen. Luokanopettajien kokemukset taideaineiden välillä tuovat arvokasta tietoa siitä, mitä taidekasvatuksen toteuttaminen vaatii käytännössä. Vaikka luokanopettajakoulutus antaa kelpoisuuden taideaineiden opettamiseen, suuri osa opettajista kokee riittämättömyyden tunnetta taidekasvattajana.
Tutkimus on kvalitatiivinen, ja tutkimuksen metodologisena lähtökohtana toimii fenomenologia. Fenomenologia on tieteenfilosofia, joka ohjaa koko tutkimuksen toteutustapaa tutkimusongelmasta tutkimuksen analysointiin. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin avointa haastattelua ja aineistoa analysoitiin fenomenologisella analyysimallilla. Haastattelut toteutettiin syksyllä 2020. Analyysimetodina toimi tulkitseva fenomenologinen analyysi (IPA). Tutkimukseen osallistui seitsemän luokanopettajaa.
Tutkimuksen tuloksia esitellään fenomenologisen tutkimussuuntauksen mukaisesti merkitysverkostoilla, jotka on muodostettu aineistolähtöisesti empiirisestä aineistosta. Tutkimuksessa tultiin siihen tulokseen, että luokanopettajien taidekasvattajaidentiteetti rakentuu koetusta taitotasosta ja aineenhallinnasta. Koettuun taitotasoon vaikuttavat tekninen taito ja omat kouluaikaiset kokemukset taideaineiden parissa. Aineenhallintaan vaikuttavat työkokemus ja luokanopettajakoulutuksessa saadut valmiudet. Tutkimus osoitti, että luokanopettajat kokivat oman taidekasvattajan ammatillisen identiteettinsä vahvaksi, mikäli heillä on riittävät valmiudet ja taidot taideaineisiin. Suurin osa opettajista kokee omat taitonsa ja valmiutensa musiikkikasvatuksen kohdalla riittämättömiksi. Sen sijaan kuvataidekasvatuksessa suurin osa opettajista kokee oman taitotasonsa riittävänä.
Tulokset osoittivat, kuinka luokanopettajien taitotaso taidekasvatuksessa rakentuu pitkälti ennen opettajan työtä. Luokanopettajakoulutus ei tarjoa riittävästi musiikillisia valmiuksia, sillä suurin osa luokanopettajista kokee musiikin opettamisen lähes mahdottomana. Kuvataidekasvatuksen osalta luokanopettajien kokemukset omasta kompetenssistaan olivat myönteisemmät. Suurin osa luokanopettajista kokee saaneensa luokanopettajankoulutuksessa tarvittavat taidot kuvataiteen opettamiseen. Luokanopettajien kokemukset taideaineiden välillä tuovat arvokasta tietoa siitä, mitä taidekasvatuksen toteuttaminen vaatii käytännössä. Vaikka luokanopettajakoulutus antaa kelpoisuuden taideaineiden opettamiseen, suuri osa opettajista kokee riittämättömyyden tunnetta taidekasvattajana.