Zum Einsatz von Korpora im DaF-Unterricht : Benutzererfahrungen von DaF-Lernenden einer gymnasialen Oberstufe mit dem DWDS-Wortprofil
Rannikko, Ida (2021)
2021
Kielten maisteriohjelma - Master's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-04-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104062831
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104062831
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tapaustutkimuksen keinoin selvittää, mitä mieltä lukion A-saksan opiskelijat ovat korpuksen käytöstä kieltenoppimisessa. Lisäksi aikomuksena oli opiskelijoiden käyttökokemusten perusteella selvittää, soveltuuko käytössä ollut korpus ylipäätään kieltenoppimiseen. Vaikka korpusten käyttöä kieltenopetuksessa ja -oppimisessa on tutkittu laajalti jo 1980-luvulta alkaen, painottuvat aikaisemmat tutkimukset pääasiassa englannin kieleen sekä varsin spesifeihin korpuksen käyttötapoihin kieltenopetuksessa ja -oppimisessa, mutta korpuksen kanssa toimivien oppijoiden käyttökokemuksia ei ole vielä kovin laajalti tutkittu. Näistä syistä tämän pro gradu -tutkielman aihe on perusteltu.
Tutkimus toteutettiin opetuskokeiluna pirkanmaalaisessa lukiossa 2. vuosikurssin saksan opiskelijoille huhtikuussa 2020. Tutkimusaineisto kerättiin korpushakutestin sekä kyselylomakkeen avulla kahden peräkkäisen lukion kurssisuunnitelmaan kuuluvan oppitunnin aikana. Ensin opiskelijat tekivät ennalta laaditun korpushakutestin, jossa he työskentelivät itsenäisesti saksankielisen DWDS-Wortprofil -nimisen sanomalehtiaineistoon perustuvan korpuksen kanssa, ja jossa opiskelijoiden oli tarkoitus selvittää vähintään kolme merkitystä kullekin kolmesta hakusanasta, abmachen, anmachen ja ausmachen. Tämän jälkeen opiskelijat täyttivät kyselylomakkeen, jossa selvitettiin heidän käyttökokemuksiaan korpuksen käytöstä kieltenoppimisessa.
Tutkimustuloksista huomattiin, että korpuksen käyttö kieltenoppimisessa miellettiin hyödylliseksi, vaikka monet opiskelijoista kokivat korpustyöskentelyssä erinäisiä vaikeuksia. Suurimpana vaikeutena opiskelijat näkivät niukan pohjasanastonsa, jonka takia hakusanan kontekstin ymmärtäminen tuntui hankalalta. Toisaalta juuri kontekstin näkeminen ja siitä hakusanan merkityksen selvittäminen koettiin positiiviseksi asiaksi etenkin suhteessa sanakirjan käyttöön kieltenoppimisessa.
Tutkimustulosten perusteella tehtiin päätelmä, että korpuksen käytön hyödyntäminen kieltenoppimisessa ja -opetuksessa vaatii sen huolellisesti suunniteltua soveltamista kulloiseenkin tilanteeseen. Vaikka oppija työskentelisi korpuksen kanssa itsenäisesti, tulisi käytön kuitenkin olla mahdollisimman ohjattua. Opettaja voi luoda opetusryhmänsä tarpeet ja taitotaso huomioiden erilaisia ja eritasoisia tehtäviä. Kuten minkä tahansa muunkin oppimiseen tarkoitetun apuvälineen, tulee myös korpuksen käyttöä harjoitella pitkäjänteisesti, jotta siitä voi olla todellista hyötyä.
Tutkimus toteutettiin opetuskokeiluna pirkanmaalaisessa lukiossa 2. vuosikurssin saksan opiskelijoille huhtikuussa 2020. Tutkimusaineisto kerättiin korpushakutestin sekä kyselylomakkeen avulla kahden peräkkäisen lukion kurssisuunnitelmaan kuuluvan oppitunnin aikana. Ensin opiskelijat tekivät ennalta laaditun korpushakutestin, jossa he työskentelivät itsenäisesti saksankielisen DWDS-Wortprofil -nimisen sanomalehtiaineistoon perustuvan korpuksen kanssa, ja jossa opiskelijoiden oli tarkoitus selvittää vähintään kolme merkitystä kullekin kolmesta hakusanasta, abmachen, anmachen ja ausmachen. Tämän jälkeen opiskelijat täyttivät kyselylomakkeen, jossa selvitettiin heidän käyttökokemuksiaan korpuksen käytöstä kieltenoppimisessa.
Tutkimustuloksista huomattiin, että korpuksen käyttö kieltenoppimisessa miellettiin hyödylliseksi, vaikka monet opiskelijoista kokivat korpustyöskentelyssä erinäisiä vaikeuksia. Suurimpana vaikeutena opiskelijat näkivät niukan pohjasanastonsa, jonka takia hakusanan kontekstin ymmärtäminen tuntui hankalalta. Toisaalta juuri kontekstin näkeminen ja siitä hakusanan merkityksen selvittäminen koettiin positiiviseksi asiaksi etenkin suhteessa sanakirjan käyttöön kieltenoppimisessa.
Tutkimustulosten perusteella tehtiin päätelmä, että korpuksen käytön hyödyntäminen kieltenoppimisessa ja -opetuksessa vaatii sen huolellisesti suunniteltua soveltamista kulloiseenkin tilanteeseen. Vaikka oppija työskentelisi korpuksen kanssa itsenäisesti, tulisi käytön kuitenkin olla mahdollisimman ohjattua. Opettaja voi luoda opetusryhmänsä tarpeet ja taitotaso huomioiden erilaisia ja eritasoisia tehtäviä. Kuten minkä tahansa muunkin oppimiseen tarkoitetun apuvälineen, tulee myös korpuksen käyttöä harjoitella pitkäjänteisesti, jotta siitä voi olla todellista hyötyä.