Ohjauksen keinot ammattikorkeakoulussa : Insinööriopiskelijat opinto-ohjauskeskustelussa
Arvela, Amanda (2021)
2021
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-04-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104012806
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104012806
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käsittelee ammattikorkeakoulun ohjauspalveluja. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia ohjauskeskusteluita käydään ammattikorkeakoulussa eli minkälaisia teemoja ohjauskeskustelussa nousee esiin. Lisäksi tarkasteltiin miten ohjaaja vastaa opiskelijoiden esittämiin haasteisiin ja ongelmiin. Aineisto koostui 16 insinööriopiskelijan ohjauskeskustelusta, joissa kaikissa oli sama opinto-ohjaaja ohjaamassa. Aineistonkeruumenetelmänä toimi ei-osallistava havainnointi ja aineisto kerättiin syksyllä 2019. Aineistot tallennettiin ääninauhoitteeksi ja lisäksi aineiston analyysia tukivat havaintomuistiinpanot. Aineisto analysoitiin koodausta ja sisällönanalyysimenetelmää hyödyntäen.
Tutkituista ohjauskeskusteluista nousi neljä pääteemaa. Ensimmäisen teeman keskustelut käsittelivät opiskelijoiden haasteita motivaation kanssa sekä oman opintosuunnitelman muokkausta tai tarkistusta valmistumisaikataulun mukaan. Toisessa teemassa käytiin läpi työn teon ja opintojen yhdistämiseen liittyviä tekijöitä. Kolmas teema puolestaan käsitteli keskusteluita, jossa opiskelijat olivat epävarmoja siitä, olivatko he oikealla alalla. Neljäntenä teemana oli hyvinvoinnin haasteet eli miten opiskelijat voivat selvitä opinnoissaan, mikäli terveydentilan ja jaksamisen kanssa on vaikeuksia.
Ohjaajan toimintaa tarkasteltiin Vehviläisen (2014) esittämien ohjauksen orientaation keinoin, joita ovat kannatteleva ohjaus, tutkiva ohjaus, ongelmanratkaisukeskeinen ohjaus sekä opettamisorientaatio. Tutkimustulokset osoittivat, että ongelmaratkaisukeskeinen orientaatio oli eniten käytetty ohjauksen keino. Lähes jokaisessa keskustelussa oli osia, jossa keskityttiin ongelman paikantamiseen ja ratkaisuvaihtoehtojen kartoittamiseen. Ohjaaja myös pyrki tarjoamaan mahdollisimman monipuolisesti ratkaisuvaihtoehtoja niin, ettei keskustelu jäisi kovin avoimeksi vaan ohjattava saisi materiaalia oman tilanteensa pohdintaan. Lisäksi kannatteleva ohjaus, eli ohjaus, jossa ohjaaja pyrkii osoittamaan läsnäoloa ja sensitiivisyyttä oli vahvasti esillä erityisesti, kun ohjauksen aiheena oli opiskelijan hyvinvointi. Tutkivaa ohjausta, eli ohjausta, jossa tarkastellaan ohjauksen aihetta moniulotteisesti, käytettiin erityisesti työn ja opintojen yhdistämiseen liittyvässä ohjauksessa.
Tutkituista ohjauskeskusteluista nousi neljä pääteemaa. Ensimmäisen teeman keskustelut käsittelivät opiskelijoiden haasteita motivaation kanssa sekä oman opintosuunnitelman muokkausta tai tarkistusta valmistumisaikataulun mukaan. Toisessa teemassa käytiin läpi työn teon ja opintojen yhdistämiseen liittyviä tekijöitä. Kolmas teema puolestaan käsitteli keskusteluita, jossa opiskelijat olivat epävarmoja siitä, olivatko he oikealla alalla. Neljäntenä teemana oli hyvinvoinnin haasteet eli miten opiskelijat voivat selvitä opinnoissaan, mikäli terveydentilan ja jaksamisen kanssa on vaikeuksia.
Ohjaajan toimintaa tarkasteltiin Vehviläisen (2014) esittämien ohjauksen orientaation keinoin, joita ovat kannatteleva ohjaus, tutkiva ohjaus, ongelmanratkaisukeskeinen ohjaus sekä opettamisorientaatio. Tutkimustulokset osoittivat, että ongelmaratkaisukeskeinen orientaatio oli eniten käytetty ohjauksen keino. Lähes jokaisessa keskustelussa oli osia, jossa keskityttiin ongelman paikantamiseen ja ratkaisuvaihtoehtojen kartoittamiseen. Ohjaaja myös pyrki tarjoamaan mahdollisimman monipuolisesti ratkaisuvaihtoehtoja niin, ettei keskustelu jäisi kovin avoimeksi vaan ohjattava saisi materiaalia oman tilanteensa pohdintaan. Lisäksi kannatteleva ohjaus, eli ohjaus, jossa ohjaaja pyrkii osoittamaan läsnäoloa ja sensitiivisyyttä oli vahvasti esillä erityisesti, kun ohjauksen aiheena oli opiskelijan hyvinvointi. Tutkivaa ohjausta, eli ohjausta, jossa tarkastellaan ohjauksen aihetta moniulotteisesti, käytettiin erityisesti työn ja opintojen yhdistämiseen liittyvässä ohjauksessa.