Normimuutos mediassa? : Alkaa tehdä ja alkaa tekemään -rakenne Yleisradion verkkojulkaisuissa 2011‒2018
Selänpää, Jutta (2021)
2021
Suomen kielen maisteriohjelma - Master's Programme in Finnish Language
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-04-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103312786
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103312786
Tiivistelmä
Suomen kielen lautakunta päätti vuonna 2014, että alkaa tehdä -konstruktion eli rakenteen rinnalla voidaan käyttää myös alkaa tekemään -rakennetta. Tämä tutkimus selvittää normimuutoksen vaikutusta kielenkäyttöön mediassa. Tutkimuksen keskiössä on A- ja MA-infinitiivin vaihtelu kyseisessä rakenteessa eli alkaa tehdä vs. alkaa tekemään -rakenteiden esiintyvyyden suhteet Yleisradion verkkojulkaisuissa vuosina 2011‒2018. Toiseksi tarkastellaan, missä määrin ja millä tavalla kyseisten rakenteiden käyttö on muuttunut normimuutoksen (2014) jälkeen. Kolmanneksi selvitetään, missä määrin yksityiskohtaisempi A- ja MA-tapausten tarkastelu selittää todettua vaihtelua tarkastellulla ajanjaksolla. Yksityiskohtaisempi tarkastelu on rajattu vaihtelun tarkasteluun eri aikamuodoissa sekä tutkimalla alkaa tekemään -rakenteen esiintyvyyden yleisyyttä leipätekstissä ja sitaateissa.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on kielenhuollon, kieli-ideologioiden ja kielen muuttumisen tutkimus. Aineisto on kerätty Kielipankin korp.csc.fi-sivustolta avoimesti tutkimuskäyttöön saatavilla olevasta Ylen suomenkielinen uutisarkisto 2011‒2018 -korpuksesta, joka sisältää verkkouutisten lisäksi muita julkaisuja. Tutkimusmenetelmää voidaan luonnehtia kvantitatiiviseksi variaationtutkimukseksi ja korpustutkimukseksi.
Tutkimuksen keskeinen tulos on, että normimuutos ei ole ollut muutos ideologisella tasolla: normin vapautumisesta ei ole seurannut mainittavaa muutosta median kielenkäyttöön tutkitussa aineistossa. Tarkasteltaessa kokonaiskuvaa MA-tapausten suhteellinen osuus vuosittain vaihtelee, mutta ei ole tarkastellulla ajanjaksolla lisääntynyt, vaan pikemminkin päinvastoin. Välittömästi norminvapautuksen jälkeen MA-tapausten suhteellinen määrä on kasvanut hetkellisesti, mutta sen jälkeen näyttää siltä, että Yleisradio on tiukentanut linjaansa vanhan normin suuntaan. Kehityksen seuraaminen jatkossa onkin kiinnostavaa.
Tarkempi lingvistinen analyysi osoitti, että MA-rakenteen mukaiset alkaa tekemään -tapaukset keskittyvät enemmän sitaatteihin kuin leipätekstiin. Tätä voidaan selittää siten, että puhekieliseksi ja samalla yleiskielen normin vastaiseksi pitkään tuomittu alkaa tekemään -rakenne mielletään ideologisella tasolla yhä soveltuvammaksi puhekieleen kuin kirjoitettuun kieleen. Muut tarkemmat erittelyt eivät tuottaneet yhtä selviä eroja, jotka selittäisivät A- ja MA-tapausten esiintymien suhteita eri vuosina.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on kielenhuollon, kieli-ideologioiden ja kielen muuttumisen tutkimus. Aineisto on kerätty Kielipankin korp.csc.fi-sivustolta avoimesti tutkimuskäyttöön saatavilla olevasta Ylen suomenkielinen uutisarkisto 2011‒2018 -korpuksesta, joka sisältää verkkouutisten lisäksi muita julkaisuja. Tutkimusmenetelmää voidaan luonnehtia kvantitatiiviseksi variaationtutkimukseksi ja korpustutkimukseksi.
Tutkimuksen keskeinen tulos on, että normimuutos ei ole ollut muutos ideologisella tasolla: normin vapautumisesta ei ole seurannut mainittavaa muutosta median kielenkäyttöön tutkitussa aineistossa. Tarkasteltaessa kokonaiskuvaa MA-tapausten suhteellinen osuus vuosittain vaihtelee, mutta ei ole tarkastellulla ajanjaksolla lisääntynyt, vaan pikemminkin päinvastoin. Välittömästi norminvapautuksen jälkeen MA-tapausten suhteellinen määrä on kasvanut hetkellisesti, mutta sen jälkeen näyttää siltä, että Yleisradio on tiukentanut linjaansa vanhan normin suuntaan. Kehityksen seuraaminen jatkossa onkin kiinnostavaa.
Tarkempi lingvistinen analyysi osoitti, että MA-rakenteen mukaiset alkaa tekemään -tapaukset keskittyvät enemmän sitaatteihin kuin leipätekstiin. Tätä voidaan selittää siten, että puhekieliseksi ja samalla yleiskielen normin vastaiseksi pitkään tuomittu alkaa tekemään -rakenne mielletään ideologisella tasolla yhä soveltuvammaksi puhekieleen kuin kirjoitettuun kieleen. Muut tarkemmat erittelyt eivät tuottaneet yhtä selviä eroja, jotka selittäisivät A- ja MA-tapausten esiintymien suhteita eri vuosina.