Salaliittoteoriat ja hybridi mediaympäristö todellisuuden rakentajina : Christchurchin terrori-isku ja lavastetun hyökkäyksen selitysmalli
Jääskeläinen, Petri (2021)
Jääskeläinen, Petri
2021
Journalistiikan maisteriohjelma - Master's Programme in Journalism
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-04-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104012793
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104012793
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten media rakensi todellisuutta hyödyntämällä lavastetun hyökkäyksen salaliittoteoriaa vuonna 2019 Uuden-Seelannin Christchurchissa tapahtuneen terrori-iskun jälkeen. Todellisuuden rakentumista tarkastellaan tutkielmassa sisällön sirkulaation eli kierron ja kehysten eli todellisuuden rajausten avulla.
Sisältö kehyksineen kiertää hybridissä mediaympäristössä eli valtavirta- ja sitä haastavan vastamedian, sosiaalisen median ja pikaviestimien muodostamassa kokonaisuudessa. Siellä syntyy hybridi mediatapahtuma, jonka keskeiset ulottuvuudet ovat toimijat, käyttömahdollisuudet, huomio, affekti ja kiihtyvyys. Toimijat, kuten valtavirta- ja vastamedia sekä sosiaalisen median käyttäjät, valikoivat todellisuudesta keskeisinä pitämiään puolia ja lisäävät niiden kiertoa.
Etenkin paljon huomiota keräävien toimijoiden levittämä ja tunteita herättävä sisältö kohoaa hybridin mediatapahtuman ytimeen. Eräs tällaisen sisällön muoto on salaliittoteoriat eli spekulatiiviset ja vaihtoehtoiset selitysmallit, joiden ytimessä on salaliitto. Salaliittoteorioiden käyttö vaihtelee autoritääristen valtioiden poliittisesta propagandasta kansalaisaktivismiin, viihteeseen ja ilmiötä käsitteleviin uutisiin.
Tutkielmassa analyysin kohteena olivat false flag -sanahaulla rajatusta sosiaalisen median aineistosta kerätyt valtavirta- ja vastamedian tekstit. Sosiaalisen median aineisto kerättiin Twitter- ja 4chan-palveluista. Tutkielmassa vastattiin kysymyksiin siitä, miten terrori-iskun synnyttämää mediatapahtumaa kehystettiin hakutermin alla jaetuissa uutisissa ja miten lavastetun hyökkäyksen salaliittoteoria kiersi kyseisissä teksteissä. Analyysi toteutettiin kehys- ja diskurssianalyysien periaatteisiin tukeutuen sekä sisällön kiertoa manuaalisesti tutkimalla.
Tutkimus osoitti, että vastamedian lisäksi myös valtavirtamedialla on merkittävä rooli salaliittoteorioiden kierron tehostajana. Kierto syntyy osittain valituista kehyksistä huolimatta eli kriittiset, neutraalit ja mediatapahtumaan liittymättömätkin tekstit lisäsivät salaliittoteorian kiertoa. Tutkielmassa ilmeni, että lavastetun hyökkäyksen salaliittoteorialle haettiin todisteita sekä valtavirta- että vastamediasta. Ne tekivät uutisoinnillaan kyseisestä salaliittoteoriasta osan terrori-iskun synnyttämää hybridiä mediatapahtumaa ja samalla rakensivat median kuluttajien sosiaalista todellisuutta, jossa salaliittoteoria on yhtä aikaa totta ja virheellistä tietoa.
Sisältö kehyksineen kiertää hybridissä mediaympäristössä eli valtavirta- ja sitä haastavan vastamedian, sosiaalisen median ja pikaviestimien muodostamassa kokonaisuudessa. Siellä syntyy hybridi mediatapahtuma, jonka keskeiset ulottuvuudet ovat toimijat, käyttömahdollisuudet, huomio, affekti ja kiihtyvyys. Toimijat, kuten valtavirta- ja vastamedia sekä sosiaalisen median käyttäjät, valikoivat todellisuudesta keskeisinä pitämiään puolia ja lisäävät niiden kiertoa.
Etenkin paljon huomiota keräävien toimijoiden levittämä ja tunteita herättävä sisältö kohoaa hybridin mediatapahtuman ytimeen. Eräs tällaisen sisällön muoto on salaliittoteoriat eli spekulatiiviset ja vaihtoehtoiset selitysmallit, joiden ytimessä on salaliitto. Salaliittoteorioiden käyttö vaihtelee autoritääristen valtioiden poliittisesta propagandasta kansalaisaktivismiin, viihteeseen ja ilmiötä käsitteleviin uutisiin.
Tutkielmassa analyysin kohteena olivat false flag -sanahaulla rajatusta sosiaalisen median aineistosta kerätyt valtavirta- ja vastamedian tekstit. Sosiaalisen median aineisto kerättiin Twitter- ja 4chan-palveluista. Tutkielmassa vastattiin kysymyksiin siitä, miten terrori-iskun synnyttämää mediatapahtumaa kehystettiin hakutermin alla jaetuissa uutisissa ja miten lavastetun hyökkäyksen salaliittoteoria kiersi kyseisissä teksteissä. Analyysi toteutettiin kehys- ja diskurssianalyysien periaatteisiin tukeutuen sekä sisällön kiertoa manuaalisesti tutkimalla.
Tutkimus osoitti, että vastamedian lisäksi myös valtavirtamedialla on merkittävä rooli salaliittoteorioiden kierron tehostajana. Kierto syntyy osittain valituista kehyksistä huolimatta eli kriittiset, neutraalit ja mediatapahtumaan liittymättömätkin tekstit lisäsivät salaliittoteorian kiertoa. Tutkielmassa ilmeni, että lavastetun hyökkäyksen salaliittoteorialle haettiin todisteita sekä valtavirta- että vastamediasta. Ne tekivät uutisoinnillaan kyseisestä salaliittoteoriasta osan terrori-iskun synnyttämää hybridiä mediatapahtumaa ja samalla rakensivat median kuluttajien sosiaalista todellisuutta, jossa salaliittoteoria on yhtä aikaa totta ja virheellistä tietoa.