’’Pyritään tekemään monikäyttöisyyttä ja enemmän yksityisten kanssa’’ : Liikunta- ja urheilualueiden hybridisaatio julkisen sektorin näkökulmasta

Abstract

Liikunta- ja urheilualueiden suunnittelu ja rahoitus ovat viimeiset vuosikymmenet olleet julkisen sektorin vastuulla. Julkisten resurssien niukentuessa liikuntapaikkarakentaminen on joutunut uudistumaan. Liikuntapaikkarakentamisen hankkeet ovat kasvaneet, eri sektorien välinen yhteistyö on tiivistynyt ja liikunta- ja urheilualueiden yhteyteen liitettävien toimintojen ja käyttötarkoitusten määrä on lisääntynyt. Liikuntaan ja urheiluun tarkoitetut olosuhteet liitetään osaksi laajempaa kaupunkikehityksen sekä kaupallisen toiminnan kokonaisuutta. Liikunta- ja urheilualueet siis hybridisoituvat toimijoiden sekä toimintojen suhteen.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin Tampereen kaupungin edustajien näkemyksiä kaupunkikehityksen ja liikunta- ja urheilualueiden hybridisaatiosta ja sen ilmenemisestä. Ilmiötä tarkastellaan tapaustutkimuksena, jonka kohteena on Tampereen kaupungin Hakametsä Sport Campus -hanke. Tutkimuksen aineisto on syksyllä 2020 kerätty asiantuntijahaastatteluaineisto. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimi hybridisaation käsite alue- ja kaupunkitutkimuksen kontekstissa. Hybridisaation eri ilmentymiä kuvattiin toimijahybridin ja toimintohybridin käsitteillä.

Tutkimuksessa havaittiin kolme hybridisaatioon liittyvää pääteemaa, jotka ovat hankkeen toimintatavat ja asemoituminen muihin hankkeisiin nähden, hankkeen moninaiset tavoitteet sekä julkisen sektorin suhtautuminen hybridihankkeisiin. Tapaushankkeen koetaan olevan klassinen esimerkki julkisen ja yksityisen sektorin välisestä hybridihankkeesta, vaikkakin ollen herkkyydessään ja urheiluteemaltaan erityinen muihin hankkeisiin verrattuna. Hankkeessa on hybridimäisyyteen viittaavia toimintatapoja, kuten kaupungin hallintokuntien hyvin tiivis yhteistyö sekä public-private partnership -tyyppinen toteutusmalli.

Tavoite hankkeen taloudellisesta toimivuudesta liittyy julkisen sektorin resurssien niukkuuteen, elinvoiman ja kilpailukyvyn parantamiseen sekä kasvavan kaupungin arvokkaaseen maahan. Talouden lisäksi keskitetyllä ja monitoimintoisella alueella tavoitellaan kestävää kaupunkikehitystä joukkoliikennepainottumisen sekä liikkumisen tarpeen vähenemisen myötä. Kolmas merkittävä tavoite on veto- ja pitovoiman sekä kaupunkilaisten hyvinvoinnin parantaminen liikuntaan ja urheiluun painottuvan alueen avulla.

Tutkimuksen perusteella Tampereen kaupunkiorganisaatiossa suhtaudutaan hybridihankkeisiin positiivisesti. Toimijahybridi koetaan jo Tampereen kaupungin vakiintuneeksi tavaksi, jossa nähdään olevan enemmän etuja kuin haittoja. Toimintohybridiä ei nähdä yhtä selvänä ja vakiintuneena mallina, vaikka siihenkin suhtaudutaan pääosin positiivisesti. Hybridihankkeiden haasteina nähdään kaupunkiympäristön laadun ja julkisen sektorin edun varmistaminen, liikkujan kustannusten kohoaminen, tasapuolisen kohtelun varmistaminen sekä riittävä asiantuntemus hybridimallien toteuttamisessa.

Tutkimuksen johtopäätöksinä todetaan, että hybridisaatio näkyy Hakametsä Sport Campus -hankkeessa sekä Tampereen kaupunkikehityksessä vahvasti ja monin eri tavoin. Toimija- sekä toimintohybridillä koetaan olevan mahdollisuus ratkoa kaupunkikehittämiseen ja liikunta- ja urheilurakentamiseen liittyviä haasteita ja edistää moninaisia tavoitteita. Tutkimuksen perusteella hybridisaation vaikutus liikunnan ja urheilun olosuhteisiin on kaksijakoinen – toisaalta kustannusten nähdään mahdollisesti kohoavan, mutta toisaalta hybridihankkeilla uskotaan olevan mahdollisuuksia kehittää liikunnan ja urheilun olosuhteista laadukkaampia sekä toteuttaa niitä määrällisesti enemmän.