International Nursing Students’ Experiences of Clinical Training in Finland
Wang, Wenbing (2021)
Wang, Wenbing
2021
Hoitotieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Nursing Science
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-04-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103312784
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103312784
Tiivistelmä
Clinical training is an essential part of nursing education, where nursing students learn clinical skills and combine them with theoretical knowledge. Many universities of applied sciences in Finland offer English-taught bachelor's degree programmes in nursing, and the majority of students enrolled in them are international students. According to previous research, many issues have impacts on international nursing students in clinical training: language skills affect their clinical learning; they have more negative experiences in clinical training; their clinical learning is less effective; and they need more help from tutor teachers. The objective of this study was to explore international nursing students’ experiences of clinical training in Finland. The purpose of this study was to identify possible improvements in nursing education for international nursing students in Finland.
The study was conducted with a qualitative research approach. All eight participants were international students studying English-taught bachelor's degree programmes in nursing at two Finnish universities of applied sciences. The participants were interviewed in March 2020 in focus groups, as well as individually both face-to-face and via email. All interviews were recorded, and the interview data were analysed with inductive content analysis. The results of international nursing students' experiences of clinical training in Finland were categorised into four main categories: challenges, achievements, improvements and understanding.
This study showed that international nursing students experienced language challenges, difficulties with mentors, mentoring approaches, and clinical training wards during their clinical training in Finland. They also felt negative feelings, uncertainty and confusion during their clinical training. There were mismatches between nursing education and clinical training in both language and nursing procedures. However, during clinical training, international nursing students also had good general experiences, increased professional competence and career development, abundant learning experiences. They had good mentoring, friendly interpersonal relationships with mentors and staff, as well as rich experience and achievements in language. They have learnt to solve the difficulties encountered in their clinical training and have made progress there. They felt positive feelings when they succeeded in their clinical training. International nursing students had ideas for improvements in nursing education programmes, mentoring, the clinical learning environment and for themselves. The students recognised the need for Finland to be more inclusive towards them. International nursing students understood the importance of language learning and self-determination, differences in mentoring, inappropriate behaviour of mentors, lack of feedback with mentors, and difficulties in arranging suitable Finnish language courses.
This study contributes to an in-depth understanding of international nursing students' experiences of clinical training in Finland. It will be valuable for future improvements of nursing education programmes, clinical training arrangements as well as attitudes towards international students in Finland. This study also shows the impact of previous work experience on clinical learning, in addition to the fact that technology can be both a challenge and a benefit to international nursing students' clinical training. Future research could study the experiences of international nursing students in Finland, who are studying in Swedish-language universities of applied sciences. Research could also study the clinical training experiences of international nursing students with different Finnish language levels and the employment of international nursing students after graduation. Kliininen harjoittelu on olennainen osa sairaanhoitokoulutusta, jossa sairaanhoitajaopiskelijat oppivat kliinisiä taitoja ja yhdistävät ne teoreettiseen tietoon. Useat Suomen ammattikorkeakoulut tarjoavat englanninkielisiä hoitotyön koulutusohjelmia ja niiden opiskelijoista suurin osa on kansainvälisiä opiskelijoita. Aikaisemman tutkimuksen mukaan monet asiat vaikuttavat kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden kliiniseen koulutukseen. Kielitaito vaikuttaa heidän kliiniseen oppimiseensa. Kansainvälisillä opiskelijoilla on enemmän negatiivisia kokemuksia kliinisestä harjoittelusta verrattuna suomalaisiin opiskelijoihin. Kansainvälisten opiskelijoiden kliininen oppiminen on heikompaa, ja he tarvitsevat enemmän apua opettajilta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata kansanvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia kliinisestä harjoittelusta Suomessa. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa mahdollisista parannuskohteista kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden koulutukseen Suomessa.
Tutkimus tehtiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Kaikki kahdeksan osallistujaa olivat kansainvälisiä opiskelijoita, jotka opiskelivat englanninkielisessä sairaanhoitajakoulutusohjelmassa kahdessa suomalaisessa ammattikorkeakoulussa. Osallistujia haastateltiin maaliskuussa 2020 fokusryhmissä sekä henkilökohtaisesti kasvotusten että sähköpostitse. Kaikki haastattelut nauhoitettiin ja haastattelujen aineisto analysoitiin induktiivisella sisältöanalyysillä.
Tämä tutkimus osoitti, että Suomessa kansainväliset sairaanhoitajaopiskelijat kokivat kielellisiä haasteita, vaikeuksia mentoreiden, mentorointitapojen ja kliinisten harjoittelupaikkojen kanssa kliinisen harjoittelunsa aikana. He kokivat myös negatiivisia tunteita, epävarmuutta ja hämmennystä kliinisessä harjoittelussa. Sairaanhoitajakoulutuksen ja kliinisen harjoittelun välillä oli epäsuhtaa sekä kielen että hoitotyön menettelytapojen osalta. Kliinisen harjoittelun aikana kansainvälisillä sairaanhoitajaopiskelijoilla oli kuitenkin myös hyviä yleiskokemuksia, lisääntynyttä ammatillista osaamista ja urakehitystä sekä paljon oppimiskokemuksia. Heillä oli myös hyvää mentorointia, ystävällisiä ihmissuhteita mentoreiden ja henkilökunnan kanssa sekä runsaasti kokemuksia ja saavutuksia kielitaidossa. He oppivat ratkaisemaan kliinisessä harjoittelussaan kohtaamiaan vaikeuksia ja edistyivät siinä. He kokivat myönteisiä tunteita, kun he onnistuivat kliinisessä harjoittelussaan. Kansainvälisillä sairaanhoitajaopiskelijoilla oli parannusehdotuksia sairaanhoitajien koulutusohjelmiin, mentorointiin, kliiniseen oppimisympäristöön ja heidän omaan toimintansa. Opiskelijat totesivat, että Suomen olisi oltava heitä kohtaan avoimempi ja osallistavampi. Kansainväliset sairaanhoitajaopiskelijat ymmärsivät kielen oppimisen ja itsemääräämisen tärkeyden, mentoroinnin erot, mentoreiden epäasiallisen käytöksen, mentoreiden palautteen puutteen ja vaikeudet sopivan tasoisen suomen kielen kurssin järjestämisessä.
Tämä tutkimus vahvistaa syvällistä ymmärrystä kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksista kliinisestä harjoittelusta Suomessa. Tutkimustulokset voivat edistää sairaanhoitajakoulutusohjelmien sekä kliinisen harjoittelun järjestelyjen kehittämistä. Samalla voidaan myös parantaa Suomessa valitsevia asenteita kansainvälisiä opiskelijoita kohtaan. Tutkimus osoittaa myös aiemman työkokemuksen vaikutuksen kliiniseen oppimiseen sekä sen, että teknologia voi olla sekä haaste että etu kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden kliinisessä harjoittelussa. Tulevissa tutkimuksissa voitaisiin perehtyä Suomen ruotsinkielisissä ammattikorkeakouluissa opiskelevien kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden vastaaviin kokemuksiin; eri suomen kielen tasoilla olevien kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemusiin kliinisestä harjoittelusta sekä heidän työllistymisestään valmistumisen jälkeen.
The study was conducted with a qualitative research approach. All eight participants were international students studying English-taught bachelor's degree programmes in nursing at two Finnish universities of applied sciences. The participants were interviewed in March 2020 in focus groups, as well as individually both face-to-face and via email. All interviews were recorded, and the interview data were analysed with inductive content analysis. The results of international nursing students' experiences of clinical training in Finland were categorised into four main categories: challenges, achievements, improvements and understanding.
This study showed that international nursing students experienced language challenges, difficulties with mentors, mentoring approaches, and clinical training wards during their clinical training in Finland. They also felt negative feelings, uncertainty and confusion during their clinical training. There were mismatches between nursing education and clinical training in both language and nursing procedures. However, during clinical training, international nursing students also had good general experiences, increased professional competence and career development, abundant learning experiences. They had good mentoring, friendly interpersonal relationships with mentors and staff, as well as rich experience and achievements in language. They have learnt to solve the difficulties encountered in their clinical training and have made progress there. They felt positive feelings when they succeeded in their clinical training. International nursing students had ideas for improvements in nursing education programmes, mentoring, the clinical learning environment and for themselves. The students recognised the need for Finland to be more inclusive towards them. International nursing students understood the importance of language learning and self-determination, differences in mentoring, inappropriate behaviour of mentors, lack of feedback with mentors, and difficulties in arranging suitable Finnish language courses.
This study contributes to an in-depth understanding of international nursing students' experiences of clinical training in Finland. It will be valuable for future improvements of nursing education programmes, clinical training arrangements as well as attitudes towards international students in Finland. This study also shows the impact of previous work experience on clinical learning, in addition to the fact that technology can be both a challenge and a benefit to international nursing students' clinical training. Future research could study the experiences of international nursing students in Finland, who are studying in Swedish-language universities of applied sciences. Research could also study the clinical training experiences of international nursing students with different Finnish language levels and the employment of international nursing students after graduation.
Tutkimus tehtiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Kaikki kahdeksan osallistujaa olivat kansainvälisiä opiskelijoita, jotka opiskelivat englanninkielisessä sairaanhoitajakoulutusohjelmassa kahdessa suomalaisessa ammattikorkeakoulussa. Osallistujia haastateltiin maaliskuussa 2020 fokusryhmissä sekä henkilökohtaisesti kasvotusten että sähköpostitse. Kaikki haastattelut nauhoitettiin ja haastattelujen aineisto analysoitiin induktiivisella sisältöanalyysillä.
Tämä tutkimus osoitti, että Suomessa kansainväliset sairaanhoitajaopiskelijat kokivat kielellisiä haasteita, vaikeuksia mentoreiden, mentorointitapojen ja kliinisten harjoittelupaikkojen kanssa kliinisen harjoittelunsa aikana. He kokivat myös negatiivisia tunteita, epävarmuutta ja hämmennystä kliinisessä harjoittelussa. Sairaanhoitajakoulutuksen ja kliinisen harjoittelun välillä oli epäsuhtaa sekä kielen että hoitotyön menettelytapojen osalta. Kliinisen harjoittelun aikana kansainvälisillä sairaanhoitajaopiskelijoilla oli kuitenkin myös hyviä yleiskokemuksia, lisääntynyttä ammatillista osaamista ja urakehitystä sekä paljon oppimiskokemuksia. Heillä oli myös hyvää mentorointia, ystävällisiä ihmissuhteita mentoreiden ja henkilökunnan kanssa sekä runsaasti kokemuksia ja saavutuksia kielitaidossa. He oppivat ratkaisemaan kliinisessä harjoittelussaan kohtaamiaan vaikeuksia ja edistyivät siinä. He kokivat myönteisiä tunteita, kun he onnistuivat kliinisessä harjoittelussaan. Kansainvälisillä sairaanhoitajaopiskelijoilla oli parannusehdotuksia sairaanhoitajien koulutusohjelmiin, mentorointiin, kliiniseen oppimisympäristöön ja heidän omaan toimintansa. Opiskelijat totesivat, että Suomen olisi oltava heitä kohtaan avoimempi ja osallistavampi. Kansainväliset sairaanhoitajaopiskelijat ymmärsivät kielen oppimisen ja itsemääräämisen tärkeyden, mentoroinnin erot, mentoreiden epäasiallisen käytöksen, mentoreiden palautteen puutteen ja vaikeudet sopivan tasoisen suomen kielen kurssin järjestämisessä.
Tämä tutkimus vahvistaa syvällistä ymmärrystä kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksista kliinisestä harjoittelusta Suomessa. Tutkimustulokset voivat edistää sairaanhoitajakoulutusohjelmien sekä kliinisen harjoittelun järjestelyjen kehittämistä. Samalla voidaan myös parantaa Suomessa valitsevia asenteita kansainvälisiä opiskelijoita kohtaan. Tutkimus osoittaa myös aiemman työkokemuksen vaikutuksen kliiniseen oppimiseen sekä sen, että teknologia voi olla sekä haaste että etu kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden kliinisessä harjoittelussa. Tulevissa tutkimuksissa voitaisiin perehtyä Suomen ruotsinkielisissä ammattikorkeakouluissa opiskelevien kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden vastaaviin kokemuksiin; eri suomen kielen tasoilla olevien kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemusiin kliinisestä harjoittelusta sekä heidän työllistymisestään valmistumisen jälkeen.