The Potential of Key Driver Assistance Systems to Improve Road Safety and Automated Driving Systems to Improve Pedestrian and Cyclist Safety
Utriainen, Roni (2021)
Utriainen, Roni
Tampere University
2021
Rakennetun ympäristön tohtoriohjelma - Doctoral Programme in the Built Environment
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2021-05-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1926-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1926-7
Tiivistelmä
Turvallisempi tieliikenne on yksi keskeisimmistä vaikutuksista, joita kuljettajaa avustavien järjestelmien ja automaattiautojen odotetaan mahdollistavan, mutta vaikutukset vaihtelevat järjestelmien välillä ja niihin vaikuttavat monet tekijät. Väitöskirjan tavoitteena on arvioida keskeisillä avustinjärjestelmillä ja automaattisen ajamisen järjestelmillä varustettujen henkilöautojen mahdollisuuksia estää kuolemaan johtaneita onnettomuuksia Suomessa. Tutkittavat avustinjärjestelmät ovat kaista-avustin (LKA), automaattijarrutus (AEB) ja mukautuva nopeudensäädin (ACC). Automaattiautojen mahdollisuuksia estää onnettomuuksia arvioidaan jalankulkijoiden ja autojen sekä pyöräilijöiden ja autojen välisissä onnettomuuksissa.
Onnettomuuksien estämismahdollisuuksien arvioimiseksi tehtiin neljä retrospektiivistä poikittaistutkimusta. Aineisto sisälsi Suomessa vuosina 2014–2016 tapahtuneet kuolemaan johtaneet onnettomuudet, joissa henkilöauto oli ollut osallisena. Jokainen tapaus (n=479), joka olisi teoreettisesti soveltuva jollekin tutkituista avustinjärjestelmistä, arvioitiin käyttäen laadullista tapaustutkimusta, jotta avustinjärjestelmillä mahdollisesti estettävissä olevat tapaukset voitiin tunnistaa. Samanlaista menetelmää käytettiin arvioitaessa automaattiautojen mahdollisuuksia estää jalankulkija- ja pyöräilijäonnettomuuksia (n=64).
Tulosten mukaan 29 % kuolemaan johtaneista henkilöauto-onnettomuuksista olisi voitu välttää LKA-, AEB- ja ACC-järjestelmiä käyttämällä. Automaattiautot olisivat mahdollisesti voineet estää 70–93 % jalankulkijoiden ja henkilöautojen välisistä törmäyksistä. Vaihteluväli riippuu siitä, priorisoidaanko jalankulkijoiden turvallisuutta (93 %) vai liikenteen sujuvuutta (70 %) automaattiauton toiminnassa. Jalankulkija- ja pyöräilijäonnettomuudet olisivat parhaiten estettävissä, kun automaattiautot pystyisivät luotettavasti arvioimaan toisten aikomuksia.
Tulokset osoittavat, että keskeisten avustinjärjestelmien tai automaattiautojen käyttöönotto täysin kuljettajan hallinnoimien autojen sijaan olisi tärkeä turvallisuutta parantava toimenpide. Vaikka monet tekijät voivat pienentää vaikutuksia, kuten järjestelmien hidas yleistyminen tai kuljettajan käyttäytyminen, vaikutuksia voidaan myös lisätä kehittämällä ajoneuvo- ja infrastruktuurivaatimuksia. Turvallisuuden priorisointi mahdollistaisi automaattiautojen turvallisemman toiminnan erityisesti käyttöönoton alussa, mutta se myös tukisi kuljettajien turvallista käyttäytymistä
Onnettomuuksien estämismahdollisuuksien arvioimiseksi tehtiin neljä retrospektiivistä poikittaistutkimusta. Aineisto sisälsi Suomessa vuosina 2014–2016 tapahtuneet kuolemaan johtaneet onnettomuudet, joissa henkilöauto oli ollut osallisena. Jokainen tapaus (n=479), joka olisi teoreettisesti soveltuva jollekin tutkituista avustinjärjestelmistä, arvioitiin käyttäen laadullista tapaustutkimusta, jotta avustinjärjestelmillä mahdollisesti estettävissä olevat tapaukset voitiin tunnistaa. Samanlaista menetelmää käytettiin arvioitaessa automaattiautojen mahdollisuuksia estää jalankulkija- ja pyöräilijäonnettomuuksia (n=64).
Tulosten mukaan 29 % kuolemaan johtaneista henkilöauto-onnettomuuksista olisi voitu välttää LKA-, AEB- ja ACC-järjestelmiä käyttämällä. Automaattiautot olisivat mahdollisesti voineet estää 70–93 % jalankulkijoiden ja henkilöautojen välisistä törmäyksistä. Vaihteluväli riippuu siitä, priorisoidaanko jalankulkijoiden turvallisuutta (93 %) vai liikenteen sujuvuutta (70 %) automaattiauton toiminnassa. Jalankulkija- ja pyöräilijäonnettomuudet olisivat parhaiten estettävissä, kun automaattiautot pystyisivät luotettavasti arvioimaan toisten aikomuksia.
Tulokset osoittavat, että keskeisten avustinjärjestelmien tai automaattiautojen käyttöönotto täysin kuljettajan hallinnoimien autojen sijaan olisi tärkeä turvallisuutta parantava toimenpide. Vaikka monet tekijät voivat pienentää vaikutuksia, kuten järjestelmien hidas yleistyminen tai kuljettajan käyttäytyminen, vaikutuksia voidaan myös lisätä kehittämällä ajoneuvo- ja infrastruktuurivaatimuksia. Turvallisuuden priorisointi mahdollistaisi automaattiautojen turvallisemman toiminnan erityisesti käyttöönoton alussa, mutta se myös tukisi kuljettajien turvallista käyttäytymistä
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4945]