Lorut ja sanaleikit esiopetusikäisten lasten kielellisen tietoisuuden kehittämisen tukena
Ala-Fossi, Emma (2021)
Ala-Fossi, Emma
2021
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-04-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103302762
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103302762
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten lorut ja sanaleikit tukevat esiopetusikäisten lasten kielellisen tietoisuuden kehittämistä. Tutkimuksessa keskityttiin käsittelemään lorujen ja sanaleikkien käyttöä esiopetuksessa ja niiden koettuja hyötyjä kielelliselle tietoisuudelle esiopettajien näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksessa lähdettiin tarkastelemaan aikuisen toimintaa ja tukea loruttelu- sekä sanaleikkitilanteissa. Tutkimusta taustoittava teoria koostui pääasiassa sosiokonstruktivistisesta oppimiskäsityksestä, kielellisestä tietoisuudesta ja Vygotskin (1982) lähikehityksen vyöhykkeestä.
Tutkimus toteutettiin kolmen esiopettajan haastattelun perusteella. Puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla selvitettiin lorujen ja sanaleikkien käyttämisen tapoja esiopetuksessa ja niiden koettuja hyötyjä suhteessa kielellisen tietoisuuden kehittymiseen. Haastattelujen kautta selvitettiin myös aikuisen tukemisen tapoja loruttelu- ja sanaleikkitilanteissa. Tukevana aineistonkeruumenetelmänä tutkimuksessa toimi myös havainnointi, jonka kautta tutkittiin aikuisen tukea kolmessa esiopetuksen äidinkielen oppimisryhmässä. Haastattelu- sekä havainnointiaineistot muutettiin kirjalliseen muotoon, jonka jälkeen lähdettiin toteuttamaan teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Analyysissä muodostettiin alaluokkia aineistolähtöisesti, jonka jälkeen näitä luokkia lähdettiin yhdistämään teoriaan koskien erityisesti kielellistä tietoisuutta ja lähikehityksen vyöhykettä.
Tutkimustulokset osoittivat, että esiopettajat käyttivät loruja ja sanaleikkejä esiopetuksen arjessa monipuolisesti. Käyttötavat yhdistyivät teoriaohjaavan sisällönanalyysin kautta fonologiseen, morfologiseen, semanttiseen sekä syntaktiseen tietoisuuteen. Esiopettajien haastattelut nostivat esiin koetut hyödyt loruista ja sanaleikeistä, mitkä myös yhdistyivät analyysin kautta kaikkiin muihin kielellisen tietoisuuden alueisiin paitsi pragmaattiseen tietoisuuteen. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että loruja sekä sanaleikkejä on mahdollista käyttää esiopetuksessa kielellisen tietoisuuden kehittämisen tukena.
Haastattelu- ja havainnointiaineistot osoittivat aikuisen tuen olevan hyvin monipuolista loruttelu- ja sanaleikkitilanteissa. Aikuiset antoivat tukea pääsääntöisesti esimerkillään, äänteisiin liittyvien vihjeiden kautta sekä apukysymysten avulla. Aikuisen tuessa keskeistä oli lasten tuen tarpeiden havainnointi ja tätä kautta tuen määrän sovittaminen oikeanlaiseksi. Tutkimustulokset tuen määrän rajaamisesta sekä lisäämisestä havainnollistivat hyvin lähikehityksen vyöhykkeellä toimimista ja lasten itsenäisemmän suorituksen tukemista.
Tutkimus toteutettiin kolmen esiopettajan haastattelun perusteella. Puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla selvitettiin lorujen ja sanaleikkien käyttämisen tapoja esiopetuksessa ja niiden koettuja hyötyjä suhteessa kielellisen tietoisuuden kehittymiseen. Haastattelujen kautta selvitettiin myös aikuisen tukemisen tapoja loruttelu- ja sanaleikkitilanteissa. Tukevana aineistonkeruumenetelmänä tutkimuksessa toimi myös havainnointi, jonka kautta tutkittiin aikuisen tukea kolmessa esiopetuksen äidinkielen oppimisryhmässä. Haastattelu- sekä havainnointiaineistot muutettiin kirjalliseen muotoon, jonka jälkeen lähdettiin toteuttamaan teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Analyysissä muodostettiin alaluokkia aineistolähtöisesti, jonka jälkeen näitä luokkia lähdettiin yhdistämään teoriaan koskien erityisesti kielellistä tietoisuutta ja lähikehityksen vyöhykettä.
Tutkimustulokset osoittivat, että esiopettajat käyttivät loruja ja sanaleikkejä esiopetuksen arjessa monipuolisesti. Käyttötavat yhdistyivät teoriaohjaavan sisällönanalyysin kautta fonologiseen, morfologiseen, semanttiseen sekä syntaktiseen tietoisuuteen. Esiopettajien haastattelut nostivat esiin koetut hyödyt loruista ja sanaleikeistä, mitkä myös yhdistyivät analyysin kautta kaikkiin muihin kielellisen tietoisuuden alueisiin paitsi pragmaattiseen tietoisuuteen. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että loruja sekä sanaleikkejä on mahdollista käyttää esiopetuksessa kielellisen tietoisuuden kehittämisen tukena.
Haastattelu- ja havainnointiaineistot osoittivat aikuisen tuen olevan hyvin monipuolista loruttelu- ja sanaleikkitilanteissa. Aikuiset antoivat tukea pääsääntöisesti esimerkillään, äänteisiin liittyvien vihjeiden kautta sekä apukysymysten avulla. Aikuisen tuessa keskeistä oli lasten tuen tarpeiden havainnointi ja tätä kautta tuen määrän sovittaminen oikeanlaiseksi. Tutkimustulokset tuen määrän rajaamisesta sekä lisäämisestä havainnollistivat hyvin lähikehityksen vyöhykkeellä toimimista ja lasten itsenäisemmän suorituksen tukemista.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8430]