Alakuorikkokirurgian vaikutus elämänlaatuun
Kankaanpää, Anna (2021)
2021
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-03-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103122545
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103122545
Tiivistelmä
Krooninen nenän tukkoisuus on yleinen ongelma ja se voi vaikuttaa epäsuotuisasti potilaiden elämänlaatuun vaikuttamalla esimerkiksi hengitykseen sekä unen laatuun. Sen taustalla on usein nenäontelon alakuorikoiden liikakasvu, jota voidaan hoitaa kirurgisesti erilaisilla toimenpiteillä. Suurimmassa osassa aiemmista tutkimuksista on saatu viitteitä siitä, että alakuorikkokirurgia parantaa potilaiden elämänlaatua mutta sitä ei ole aiemmin tutkittu lumekontrolloidussa tutkimuksessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella kolmen eri alakuorikoihin kohdistuvan toimenpiteen (radiotaajuushoito, imuleikkuriavusteinen turbinoplastia, diodilaserhoito) sekä lumetoimenpiteen vaikutusta potilaiden elämänlaatuun.
Tutkimukseen valittiin 98 potilasta, jotka kärsivät kroonisesta nenän tukkoisuudesta. Alakuorikon liikakasvun toteamiseksi oli tutkimuksessa vaatimuksena potilaan pitkäaikaiset oireet, nenäontelon löydöksenä molempien puolien alakuorikoiden turvotus sekä molempien kuorikoiden vaste limakalvoa supistaville lääkkeille. Potilaat satunnaistettiin ja sokkoutettiin neljään eri hoitoryhmään suoritettavien toimenpiteiden mukaan suhteessa 1:2:2:2 (lumetoimenpide, radiotaajuushoito, imuleikkuriavusteinen turbinoplastia, diodilaserhoito). Toimenpide suoritettiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikalla paikallispuudutuksessa. Sokkoutuksen varmistamiseksi potilailla oli silmät peitettynä toimenpiteen ajan. Elämänlaatua arvioitiin Glasgow Health Status Inventory- kyselyllä. Kysely täytettiin ennen toimenpidettä sekä kolme kuukautta sen jälkeen.
Kaikki kolme toimenpidettä sekä myös lumetoimenpide paransivat elämänlaatua tilastollisesti merkittävästi. Toimenpiteiden välillä ei kuitenkaan havaittu eroja. Kun toimenpiteitä verrattiin lumehoitoon, vain imuleikkuriavusteisen turbinoplastian havaittiin parantavan elämänlaatua tilastollisesti merkittävästi enemmän. Jotta voitaisiin arvioida pidemmän aikavälin vaikutuksia, tarvitaan kuitenkin tutkimuksia, joissa on pidempi seuranta-aika.
Tutkimukseen valittiin 98 potilasta, jotka kärsivät kroonisesta nenän tukkoisuudesta. Alakuorikon liikakasvun toteamiseksi oli tutkimuksessa vaatimuksena potilaan pitkäaikaiset oireet, nenäontelon löydöksenä molempien puolien alakuorikoiden turvotus sekä molempien kuorikoiden vaste limakalvoa supistaville lääkkeille. Potilaat satunnaistettiin ja sokkoutettiin neljään eri hoitoryhmään suoritettavien toimenpiteiden mukaan suhteessa 1:2:2:2 (lumetoimenpide, radiotaajuushoito, imuleikkuriavusteinen turbinoplastia, diodilaserhoito). Toimenpide suoritettiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikalla paikallispuudutuksessa. Sokkoutuksen varmistamiseksi potilailla oli silmät peitettynä toimenpiteen ajan. Elämänlaatua arvioitiin Glasgow Health Status Inventory- kyselyllä. Kysely täytettiin ennen toimenpidettä sekä kolme kuukautta sen jälkeen.
Kaikki kolme toimenpidettä sekä myös lumetoimenpide paransivat elämänlaatua tilastollisesti merkittävästi. Toimenpiteiden välillä ei kuitenkaan havaittu eroja. Kun toimenpiteitä verrattiin lumehoitoon, vain imuleikkuriavusteisen turbinoplastian havaittiin parantavan elämänlaatua tilastollisesti merkittävästi enemmän. Jotta voitaisiin arvioida pidemmän aikavälin vaikutuksia, tarvitaan kuitenkin tutkimuksia, joissa on pidempi seuranta-aika.