Jäte – ongelma vai resurssi. Kiertotalouden kehykset Helsingin Sanomissa

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan kiertotalouden kehyksiä Helsingin Sanomissa puolen vuoden ajalta, 1.3. – 30.9.2020. Kiertotalous on laaja käsite, ja tämän tutkielman aineisto on rajattu koskemaan ainoastaan materiaalin kiertoa. Tutkimuskysymys on: Millaisia kehyksiä Helsingin Sanomien artikkelit luovat kiertotaloudelle, kun tarkastelussa on materiaalien kierto? Lisäksi tutkielma pyrkii arvioimaan, millaisia merkityksiä ja maailmankuvaa kehystykset tuottavat kiertotaloudesta lukijalle.

Aineisto koostuu kahdestakymmenestä Helsingin Sanomien artikkelista maalis-syyskuulta 2020. Kaikissa artikkeleissa materiaalien kierto, materiaalien uusiokäyttö ja/tai materiaalien kierrätys ovat jollain tavalla läsnä. Tutkimuksen teoreettinen pohja on kehyksen käsitteessä ja tutkimusmetodina on kehysanalyysi.

Aineistosta löytyi kuusi kehystä: ongelman kehys, jäte resurssina ja/tai innovaationa -kehys, talouden kehys, kulutuksen kehys, työn kehys ja kierrätys elämäntapana -kehys. Aineistossa ongelman kehys oli määrällisesti suurin. Ongelmana nähtiin jäte itsessään, jätteen liiallinen määrä, jätteen laatu sekä alhainen kierrätysaste. Suomalaiset kuvattiin laiskoina kierrättäjinä, joiden materiaalinen kulutus kasvaa. Jäte nähtiin jutuissa useammin moninaisena ongelmana kuin raaka-aineena ja innovaation lähteenä. Talouden kehyksessä oli tyypillisimmin kyse tuotteiden hinnoista ja markkinoista sekä kustannusten mahdollisesta noususta, jos esimerkiksi ympäristölainsäädäntö kiristyy. Kulutuksen kehyksessä ylikulutus ja kulutuksen kasvu nousivat merkittävimmin esiin, ja liikakulutusta kritisoitiin monin tavoin. Materian kiertoa ei kehystetty uusien työpaikkojen luontiin kuin yhdessä jutussa, ja kierrätys elämäntapana ja ideologiana -kehys löytyi ainoastaan kahdesta jutusta. Juttujen kehystykset antavat viitettä siihen, että asemoimme itsemme yhä edelleen lineaaritalouden piiriin, jossa jäte on luonnonvaran päätepiste, kun taas kiertotaloudessa jäte kiertää takaisin raaka-aineeksi. Pääpiirteissään aineiston artikkeleista näkyy kuitenkin yleisen ympäristötietoisuuden nousu ja huoli alati kasvavasta jätevuoresta ja ympäristön tilasta.