”Ystävä on sellanen jonka kanssa voi leikkiä" – Ystävyys 4–5-vuotiaiden lasten näkökulmasta
Vihava, Melissa (2021)
Vihava, Melissa
2021
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-04-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103302748
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103302748
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin, mitä ystävyys tarkoittaa 4–5-vuotiaiden lasten mielestä sekä millaisia teemoja lapset liittävät ystävyyteen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena haastattelemalla avoimen haastattelun keinoin 4–5-vuotiaita lapsia eräässä tamperelaisessa päiväkodissa. Avoimen haastattelun koettiin mahdollistavan jokaisen lapsen yksilöllisen kohtaamisen sekä yksilöllisten mielipiteiden kuulemisen. Tutkimuksessa pyrittiin hälventämään lapsen ja aikuisen välistä valtaeroa huomioimalla haastattelun aikana lapsen kieli sekä lapselle luontaiset keinot jäsentää ymmärrystään haastattelun aiheesta.
Tutkimusaineisto koostui 14 lapsen haastatteluista, jotka vaihtelivat pituudeltaan lähes kolmesta minuutista yli kymmeneen minuuttiin. Haastattelut äänitettiin ja litteroitiin sanatarkasti huomioiden myös muun muassa taukojen kestot ja äänenpainot. Litteroidulle tutkimusaineistolle tehtiin induktiivinen sisällönanalyysi.
Analyysin tuloksena oli erotettavissa, että lapset selittivät ystävyyden kolmen eri ulottuvuuden kautta. Lasten vastauksissa korostui yhteinen leikki; ystävien kanssa leikitään. Tyypillistä oli myös selittää ystävyys sen synonyymin, yleisimmin, kaveruuden kautta. Ystävyyteen liitettiin myös ystävän hyvä kohtelu, johon kuului positiivisia tuntemuksia ja ”kilttiä” käytöstä. Tutkimustulokset vahvistavat aiempia tutkimustuloksia erityisesti leikin merkityksen ja mielekkäiden tuntemusten osalta.
Lasten puheesta löydettiin kaksi teemaa, jotka toistuivat useassa haastattelussa. Ensimmäinen teema oli erilaiset konfliktitilanteet. Lasten välisiin ystävyyssuhteisiin kuuluukin paljon ristiriitoja. Toisen teeman voi nähdä kuvastavan nykyhetken keskustelevaa ja neuvottelevaa vanhemmuutta. Lapset ottivat spontaanisti puheeksi vanhempansa kertoessaan omista ystävistään. Tämä voi kertoa, että lapset kokevat vanhempansa helposti lähestyttävinä ja sensitiivisinä, aivan kuten ystävätkin.
Tutkimusaineisto koostui 14 lapsen haastatteluista, jotka vaihtelivat pituudeltaan lähes kolmesta minuutista yli kymmeneen minuuttiin. Haastattelut äänitettiin ja litteroitiin sanatarkasti huomioiden myös muun muassa taukojen kestot ja äänenpainot. Litteroidulle tutkimusaineistolle tehtiin induktiivinen sisällönanalyysi.
Analyysin tuloksena oli erotettavissa, että lapset selittivät ystävyyden kolmen eri ulottuvuuden kautta. Lasten vastauksissa korostui yhteinen leikki; ystävien kanssa leikitään. Tyypillistä oli myös selittää ystävyys sen synonyymin, yleisimmin, kaveruuden kautta. Ystävyyteen liitettiin myös ystävän hyvä kohtelu, johon kuului positiivisia tuntemuksia ja ”kilttiä” käytöstä. Tutkimustulokset vahvistavat aiempia tutkimustuloksia erityisesti leikin merkityksen ja mielekkäiden tuntemusten osalta.
Lasten puheesta löydettiin kaksi teemaa, jotka toistuivat useassa haastattelussa. Ensimmäinen teema oli erilaiset konfliktitilanteet. Lasten välisiin ystävyyssuhteisiin kuuluukin paljon ristiriitoja. Toisen teeman voi nähdä kuvastavan nykyhetken keskustelevaa ja neuvottelevaa vanhemmuutta. Lapset ottivat spontaanisti puheeksi vanhempansa kertoessaan omista ystävistään. Tämä voi kertoa, että lapset kokevat vanhempansa helposti lähestyttävinä ja sensitiivisinä, aivan kuten ystävätkin.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8997]