”He e klaart man använder dialekt i heimortn” : Användning av dialekt och standardspråk hos gymnasieelever i Österbotten

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena on ottaa selvää, miten pohjanmaalaiset lukio-opiskelijat käyttävät murretta ja yleiskieltä eri tilanteissa. Haluan myös kartoittaa, mitkä tekijät vaikuttavat lukiolaisten kielivalintaan ja mitä asenteita heillä itsellään on omaa murrettaan kohtaan ja millaisia asenteita he uskovat toisilla olevan kyseistä murretta kohtaan. Tutkielma pohjautuu lukiolaisten omiin kokemuksiin ja käsityksiin. Tutkimuksen apuna käytän kolmea tutkimuskysymystä: Missä tilanteissa lukio-opiskelijat käyttävät murretta ja milloin he puhuvat yleiskieltä? Mitkä tekijät vaikuttavat kielivalintaan murteen ja yleiskielen välillä, ja miten lukio-opiskelijoiden kieli mukautuu eri tilanteissa? Mitä mieltä lukio-opiskelijat ja heidän lähipiirinsä ovat lukio-opiskelijoiden murteesta?

Tutkielman aineisto koostuu 154 lukio-opiskelijasta Kruunupyyssä sekä Pedersöressä. Opiskelijat ovat lukion vuosikursseilta 1–3. Aineistonkeruu tapahtui helmikuussa 2020. Käytin aineistonkeruussa Google Forms -lomaketta, joka koostuu yhteensä yhdeksästätoista monivalintakysymyksestä ja avoimesta kysymyksestä. Tutkimusmenetelmänä käytän laadullista sisällönanalyysiä, jossa materiaali koodataan, ryhmitellään ja kategorisoidaan. Täydennän laadullista sisällönanalyysia määrällisillä tutkimusmenetelmillä, kun vastauksista esitetään numeraalista tietoa.

Saamani tulokset osoittavat, että murretta käytetään pääasiallisesti tuttujen henkilöiden kanssa, joiden murre on usein sama kuin vastaajilla. Yleiskieltä puolestaan käytetään tuntemattomien henkilöiden kanssa, tai virallisissa yhteyksissä, joissa neutraalia kieltä odotetaan. Tuloksista ilmeni, että opiskelijat vaihtavat koodia, kun he huomaavat, ettei keskustelukumppani ymmärrä murteellisia ilmauksia tai murretta ylipäänsä. Tulokset osoittavat myös, että opiskelijat vaihtavat usein koko koodin, eli vaihtavat kokonaan murteesta yleiskieleen sen sijaan, että he vain vaihtaisivat joitakin murteen osasia. Kielellistä mukautumista tapahtuu usein silloin, kun keskustelukumppani puhuu yleiskieltä tai vahvaa murretta. Myös tilanne vaikuttaa kielen mukauttamiseen: virallisissa tilanteissa murretta usein mukautetaan lähemmäs yleiskieltä. Vastaajien omat asenteet sekä muiden asenteet vastaajien murretta kohtaan ovat tulosten mukaan useimmiten positiivisia tai neutraaleja.

Syftet med min kandidatavhandling är att ta reda på hur gymnasieelever i Österbotten använder dialekt och standardspråk i olika sammanhang. Jag vill även kartlägga vilka faktorer som påverkar deras språkval och vilka attityder de har till sin egen dialekt samt vilka attityder de tror att andra har till deras dialekt. Avhandlingen utgår från gymnasieelevers egna upplevelser och uppfattningar. Som forskningsfrågor har jag tre frågeställningar: I vilka situationer använder informanterna dialekt och när väljer de att tala standardspråk? Vilka faktorer påverkar valet mellan dialekt och standardspråk och hur anpassar informanterna sin dialekt till omgivningen? Vad tycker informanterna och deras bekanta om den nordösterbottniska dialekten?

Materialet består av 154 gymnasieelever från Kronoby och Pedersöre och informanterna är från alla årskurser. Materialinsamlingen skedde i februari 2020 med hjälp av Google Forms-enkät som består av sammanlagt 12 slutna och öppna frågor. Som analysmetod använder jag kvalitativ innehållsanalys där materialet kodas, grupperas och kategoriseras. Kvalitativ innehållsanalys tillämpas av kvantitativ analys när andelar av informanternas svar presenteras i siffror.

Resultaten visar att dialekt används i stort sett med personer som är bekanta och har samma dialekt medan standardspråk används med främlingar eller i officiella situationer där neutralt språk förväntas. Det kom fram att informanterna byter kod när de märker att samtalspartnerna inte kan förstå dialektala uttryck eller dialekt i allmänhet. Resultaten visar även att informanterna ofta byter hela koden, från dialekt till standardspråk, istället för att bara byta en del av dialekten. Ackommodation sker oftast då samtalspartnerna talar standardspråk eller grov dialekt. Situationen påverkar också anpassningen: i offentliga situationer anpassas språket ofta mot standardspråk. Informanternas egna attityder till sin dialekt och andras attityder till informanternas dialekt är enligt resultaten för det mesta positiva eller neutrala.