Lapsuudessa koettujen vaikeuksien yhteys mielialaongelmiin aikuisena
Lindroos, Mari (2021)
2021
Hoitotieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Nursing Science
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-04-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103292720
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103292720
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lapsuuden vaikeuksien ja vaikeuksien kasautumisen, sekä vastaajan sukupuolen, iän ja koulutustason yhteyttä aikuisuuden psyykkiseen hyvinvointiin. Tutkimuksesta tehtiin kaksi osaa, jossa ensimmäisessä artikkeliosassa psyykkinen hyvinvointi käsitti kolme ulottuvuutta: koettu terveys, psyykkinen kuormittuneisuus ja masentuneisuus. Toinen osa oli jatkotutkimus, jossa tarkasteltiin miesten ja naisten lapsuuden vaikeuksien sekä niiden kasautumisen yhteyttä aikuisuuden mielialaongelmiin, joita olivat psyykkinen kuormittuneisuus sekä masentuneisuus. Koettua terveyttä tarkasteltiin Likert-asteikollisella muuttujalla, psyykkistä kuormittuneisuutta MHI-5-mittarista muodostetuilla väittämillä sekä masentuneisuutta PHQ-2-mittarin kahdella väittämällä. Lapsuuden vaikeuksina tarkasteltiin lapsuudenperheen taloudellisia vaikeuksia, vanhempien työttömyyttä, vanhemman vakavaa sairautta tai vammaa, isän alkoholiongelmaa, äidin alkoholiongelmaa, isän mielenterveysongelmaa, äidin mielenterveysongelmaa, perheen ristiriitaisuuksia, vanhempien eroa ja kiusatuksi tulemista ennen 16-vuoden ikää.
Tutkimusaineistona käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2018 tekemää FinLapset kyselytutkimusta. Fin-Lapset-tutkimukseen osallistui yhteensä 17009 perhettä, joista tässä tutkimuksessa tarkasteltiin 10737 vastauksen antanutta vanhempaa.
Aineistoa kuvailtiin frekvenssein ja prosenttiosuuksin. Lapsuuden vaikeuksien ja taustamuuttujien yhteyttä aikuisuuden psyykkiseen hyvinvointiin tarkasteltiin ristiintaulukoinnin, χ²-testin ja binäärisen logistisen regressioanalyysin avulla.
Lapsuuden vaikeuksia esiintyi 73%:lla vastaajista ja vähintään kolme vaikeutta oli ollut 33%:lla vastaajista. Naisia vastaajista oli 72%. Naiset raportoivat useammin kaikkia yksittäisiä lapsuuden vaikeuksia ja heillä esiintyi useammin mielialaongelmia kuin miehillä. Psyykkisen hyvinvoinnin ulottuvuuksista koettuun terveyteen ja psyykkiseen kuormittuneisuuteen olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kaikki lapsuuden vaikeudet, paitsi vanhempien ero ja masentuneisuuteen olivat yhteydessä kaikki lapsuuden vaikeudet. Perheen ristiriitaisuudet, äidin tai isän mielenterveysongelmat sekä kiusatuksi tuleminen olivat voimakkaimmin yhteydessä psyykkisen hyvinvoinnin eri ulottuvuuksiin, kun taustamuuttujat oli vakioitu. Sukupuolittain tarkasteltuna naisten psyykkiseen kuormittuneisuuteen aikuisuudessa oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kaikki lapsuuden vaikeudet lukuun ottamatta vanhempien eroa. Miesten psyykkiseen kuormittuneisuuteen oli yhteydessä taloudelliset vaikeudet, isän alkoholiongelma, isän mielenterveysongelma, perheen ristiriitaisuudet sekä kiusatuksi tuleminen. Masentuneisuuteen oli yhteydessä naisilla kaikki lapsuuden vaikeudet ja miehillä taloudelliset vaikeudet, isän alkoholiongelma, isän ja äidin mielenterveysongelma, perheen ristiriitaisuudet sekä kiusatuksi tuleminen. Lapsuuden vaikeuksien kasautuminen oli yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin huonoksi koettua terveyttä, psyykkistä kuormittuneisuutta ja masentuneisuutta lisäävästi. Naisilla kaksi ja miehillä vähintään kolme lapsuuden vaikeutta oli yhteydessä aikuisuuden mielialaongelmiin.
Terveydenhuollolla on keskeinen rooli hyvinvoinnin tukemisessa ja eriarvoistumisen kuilun kaventamisessa. Vanhempien lapsuuden vaikeuksien kartoittaminen ja tuen tarjoaminen olisi tärkeää perheissä, joissa vanhemmat ovat kokeneet lapsuuden vaikeuksia, jotta vaikeuksien ylisukupolvinen kierre saadaan katkaistua The purpose of the study was to investigate the relationship between childhood difficulties and the accumulation of difficulties, as well as the respondent’s gender, age, and level of education, in the mental well-being of adulthood. Two parts of the study were made, in the first part of the article mental well-being included three dimensions: perceived health, mental strain, and depression. The second part was a follow-up study looking at the link between men’s and women’s childhood difficulties and their accumulation in adult mood problems, which included mental strain and depression. Perceived health was examined using the Likert scale variable, mental stress with statements made from the MHI-5 meter, and depression with two statements made from the PHQ-2 meter. Childhood difficulties were defined as challenges encountered in childhood before the age of 16: financial difficulties, parental unemployment, serious parental illness or disability, father's alcohol problem, mother's alcohol problem, father's mental health problem, mother's mental health problem, family conflicts, parental separation and bullying.
The research material used was the FinLapset survey conducted by the Department of Health and Welfare in 2018. A total of 17009 families participated in the Fin-Children study, of which 10737 responding parents were examined in this study.
The data were described in terms of frequencies and percentages. The association of childhood difficulties and background variables with adult mental well-being was examined using cross-tabulation, χ²-test, and binary logistic regression analysis.
73% of the respondents had childhood difficulties and 33% of the respondents had had at least three difficulties in their childhood. 72% of the respondents were women. Women were more likely to report all individual childhood difficulties and were more likely to have mood problems than men. Perceived health and mental strain were statistically significantly associated with all childhood difficulties, except parental separation. Depression was statistically significantly associated with all childhood difficulties. Family contradictions, maternal or paternal mental health problems, and being bullied were most strongly associated with different dimensions of mental well-being when background variables were standardized. Examined by gender, the mental strain of women in adulthood was statistically significantly associated with all childhood difficulties except for parental separation. Men’s mental strain was associated with financial hardship, the father’s alcohol problem, the father’s mental health problem, family conflicts, and being bullied. Depression was associated with all childhood difficulties for women and financial difficulties for men, the father’s alcohol problem, the father-mother mental health problem, family contradictions, and being bullied. The accumulation of childhood difficulties impaired perceived health and increased mental strain and depression. Two childhood difficulties in women and at least three childhood difficulties in men were associated with adult mood problems.
Healthcare has a key role to play in supporting well-being and bridging the gap between inequalities. Mapping parental childhood difficulties and providing support would be important in families where parents have experienced childhood difficulties in order to break the intergenerational cycle of difficulties.
Tutkimusaineistona käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2018 tekemää FinLapset kyselytutkimusta. Fin-Lapset-tutkimukseen osallistui yhteensä 17009 perhettä, joista tässä tutkimuksessa tarkasteltiin 10737 vastauksen antanutta vanhempaa.
Aineistoa kuvailtiin frekvenssein ja prosenttiosuuksin. Lapsuuden vaikeuksien ja taustamuuttujien yhteyttä aikuisuuden psyykkiseen hyvinvointiin tarkasteltiin ristiintaulukoinnin, χ²-testin ja binäärisen logistisen regressioanalyysin avulla.
Lapsuuden vaikeuksia esiintyi 73%:lla vastaajista ja vähintään kolme vaikeutta oli ollut 33%:lla vastaajista. Naisia vastaajista oli 72%. Naiset raportoivat useammin kaikkia yksittäisiä lapsuuden vaikeuksia ja heillä esiintyi useammin mielialaongelmia kuin miehillä. Psyykkisen hyvinvoinnin ulottuvuuksista koettuun terveyteen ja psyykkiseen kuormittuneisuuteen olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kaikki lapsuuden vaikeudet, paitsi vanhempien ero ja masentuneisuuteen olivat yhteydessä kaikki lapsuuden vaikeudet. Perheen ristiriitaisuudet, äidin tai isän mielenterveysongelmat sekä kiusatuksi tuleminen olivat voimakkaimmin yhteydessä psyykkisen hyvinvoinnin eri ulottuvuuksiin, kun taustamuuttujat oli vakioitu. Sukupuolittain tarkasteltuna naisten psyykkiseen kuormittuneisuuteen aikuisuudessa oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kaikki lapsuuden vaikeudet lukuun ottamatta vanhempien eroa. Miesten psyykkiseen kuormittuneisuuteen oli yhteydessä taloudelliset vaikeudet, isän alkoholiongelma, isän mielenterveysongelma, perheen ristiriitaisuudet sekä kiusatuksi tuleminen. Masentuneisuuteen oli yhteydessä naisilla kaikki lapsuuden vaikeudet ja miehillä taloudelliset vaikeudet, isän alkoholiongelma, isän ja äidin mielenterveysongelma, perheen ristiriitaisuudet sekä kiusatuksi tuleminen. Lapsuuden vaikeuksien kasautuminen oli yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin huonoksi koettua terveyttä, psyykkistä kuormittuneisuutta ja masentuneisuutta lisäävästi. Naisilla kaksi ja miehillä vähintään kolme lapsuuden vaikeutta oli yhteydessä aikuisuuden mielialaongelmiin.
Terveydenhuollolla on keskeinen rooli hyvinvoinnin tukemisessa ja eriarvoistumisen kuilun kaventamisessa. Vanhempien lapsuuden vaikeuksien kartoittaminen ja tuen tarjoaminen olisi tärkeää perheissä, joissa vanhemmat ovat kokeneet lapsuuden vaikeuksia, jotta vaikeuksien ylisukupolvinen kierre saadaan katkaistua
The research material used was the FinLapset survey conducted by the Department of Health and Welfare in 2018. A total of 17009 families participated in the Fin-Children study, of which 10737 responding parents were examined in this study.
The data were described in terms of frequencies and percentages. The association of childhood difficulties and background variables with adult mental well-being was examined using cross-tabulation, χ²-test, and binary logistic regression analysis.
73% of the respondents had childhood difficulties and 33% of the respondents had had at least three difficulties in their childhood. 72% of the respondents were women. Women were more likely to report all individual childhood difficulties and were more likely to have mood problems than men. Perceived health and mental strain were statistically significantly associated with all childhood difficulties, except parental separation. Depression was statistically significantly associated with all childhood difficulties. Family contradictions, maternal or paternal mental health problems, and being bullied were most strongly associated with different dimensions of mental well-being when background variables were standardized. Examined by gender, the mental strain of women in adulthood was statistically significantly associated with all childhood difficulties except for parental separation. Men’s mental strain was associated with financial hardship, the father’s alcohol problem, the father’s mental health problem, family conflicts, and being bullied. Depression was associated with all childhood difficulties for women and financial difficulties for men, the father’s alcohol problem, the father-mother mental health problem, family contradictions, and being bullied. The accumulation of childhood difficulties impaired perceived health and increased mental strain and depression. Two childhood difficulties in women and at least three childhood difficulties in men were associated with adult mood problems.
Healthcare has a key role to play in supporting well-being and bridging the gap between inequalities. Mapping parental childhood difficulties and providing support would be important in families where parents have experienced childhood difficulties in order to break the intergenerational cycle of difficulties.