Matematiikan aineenopettajan erikoiskurssien nykytila ja kehittäminen Suomessa
Enäsuo, Lasse (2021)
2021
Teknis-luonnontieteellinen DI-ohjelma - Master's Programme in Science and Engineering
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-04-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103272717
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103272717
Tiivistelmä
Opettajan pedagogiset opinnot antavat opettajaksi opiskelevalle henkilölle hyvän pohjan opettajan uraa varten. Tiettyjen aihealueiden tai opetusteknologioiden käsittely voi kuitenkin jäädä hyvin pintapuoliseksi opettajan pedagogisten opintojen aikana. Näitä taitoja pyritään täydentämään ja kehittämään aineenopettajan erikoiskursseilla (AOE-kurssi).
Tässä työssä tutkitaan Suomen eri yliopistoissa järjestettäviä aineenopettajan erikoiskursseja. Näihin kursseihin voidaan luokitella aineen opiskelua ja opettajuutta käsittelevät kurssit, jotka eivät kuulu opettajan pedagogisiin opintoihin, mutta ovat sisällytettävissä normaalilaajuiseen tutkintoon. AOE-kursseja tarkasteltaessa tutkitaan niiden lukumäärää, aihesisältöjä ja niistä saatavien opintopisteiden määrää koko tutkinnossa. Tämän lisäksi esitetään laatustandardit, joiden perusteella voidaan arvioida ja kehittää yliopistojen aineenopettajakoulutusta (AO-koulutus).
Työssä perehdytään myös neljään Tampereen yliopistossa järjestettävään AOE-kurssiin painottaen tutkimusta Kohti matematiikan opettajuutta 1 ja 2 -kursseihin. Kohti matematiikan opettajuutta 2 -opintojaksolla käsitellään muun muassa ohjelmointiin ja sen opettamiseen liittyviä asioita. Tutkimuksessa tarkastellaan ohjelmoinnin roolia opettajan työssä sekä pohditaan, millainen ohjelmointikieli kannattaisi valita kouluihin opetettavaksi. Tässä yhteydessä esitetään lyhyesti suurimpia imperatiivisen ja funktionaalisen ohjelmointikielen eroavaisuuksia.
Tutkimusta AOE-kursseista tehtiin opinto-oppaiden sisällön analyysillä sekä haastattelemalla eri yliopistojen henkilökuntaa. Kohti matematiikan opettajuutta 1 ja 2 -opintojaksoja tutkittiin tekemällä tutkimuskysely kurssin opiskelijoille. Tutkimuksen tulosten perusteella Suomessa järjestetään noin 40:tä erilaista AOE-kurssia ja ne voidaan aihesisältöjen perusteella jaotella yhdeksään eri kategoriaan. Yksi kurssi pääsääntöisesti luokiteltiin vain yhteen kategoriaan, mutta muutamien kurssien tapauksessa määritettiin useampi kategoria samalle kurssille. Suurimmat kategoriat siihen kuuluvien AOE-kurssien lukumäärien perusteella olivat opetusteknologiat (10) sekä ohjaus ja harjoittelu -kurssit (10). Kohti matematiikan opettajuutta 1 ja 2 -kurssin tutkimuskyselyistä voitiin todeta, että opiskelijat kokivat kurssit hyödyllisiksi ja ne kehittivät kykyä toimia opettajana. Erityisesti Laskutupaohjaus nostettiin esille useasti tutkimuskyselyissä ja se antoi tärkeää ohjauskokemusta aineenopettajakoulutettaville. Vaikka kokonaiskuva Tampereen yliopiston Kohti matematiikan opettajuutta 1 ja 2 -kursseista oli positiivinen, tuli kyselyiden avulla ilmi myös parannusehdotuksia kursseille.
Tässä työssä tutkitaan Suomen eri yliopistoissa järjestettäviä aineenopettajan erikoiskursseja. Näihin kursseihin voidaan luokitella aineen opiskelua ja opettajuutta käsittelevät kurssit, jotka eivät kuulu opettajan pedagogisiin opintoihin, mutta ovat sisällytettävissä normaalilaajuiseen tutkintoon. AOE-kursseja tarkasteltaessa tutkitaan niiden lukumäärää, aihesisältöjä ja niistä saatavien opintopisteiden määrää koko tutkinnossa. Tämän lisäksi esitetään laatustandardit, joiden perusteella voidaan arvioida ja kehittää yliopistojen aineenopettajakoulutusta (AO-koulutus).
Työssä perehdytään myös neljään Tampereen yliopistossa järjestettävään AOE-kurssiin painottaen tutkimusta Kohti matematiikan opettajuutta 1 ja 2 -kursseihin. Kohti matematiikan opettajuutta 2 -opintojaksolla käsitellään muun muassa ohjelmointiin ja sen opettamiseen liittyviä asioita. Tutkimuksessa tarkastellaan ohjelmoinnin roolia opettajan työssä sekä pohditaan, millainen ohjelmointikieli kannattaisi valita kouluihin opetettavaksi. Tässä yhteydessä esitetään lyhyesti suurimpia imperatiivisen ja funktionaalisen ohjelmointikielen eroavaisuuksia.
Tutkimusta AOE-kursseista tehtiin opinto-oppaiden sisällön analyysillä sekä haastattelemalla eri yliopistojen henkilökuntaa. Kohti matematiikan opettajuutta 1 ja 2 -opintojaksoja tutkittiin tekemällä tutkimuskysely kurssin opiskelijoille. Tutkimuksen tulosten perusteella Suomessa järjestetään noin 40:tä erilaista AOE-kurssia ja ne voidaan aihesisältöjen perusteella jaotella yhdeksään eri kategoriaan. Yksi kurssi pääsääntöisesti luokiteltiin vain yhteen kategoriaan, mutta muutamien kurssien tapauksessa määritettiin useampi kategoria samalle kurssille. Suurimmat kategoriat siihen kuuluvien AOE-kurssien lukumäärien perusteella olivat opetusteknologiat (10) sekä ohjaus ja harjoittelu -kurssit (10). Kohti matematiikan opettajuutta 1 ja 2 -kurssin tutkimuskyselyistä voitiin todeta, että opiskelijat kokivat kurssit hyödyllisiksi ja ne kehittivät kykyä toimia opettajana. Erityisesti Laskutupaohjaus nostettiin esille useasti tutkimuskyselyissä ja se antoi tärkeää ohjauskokemusta aineenopettajakoulutettaville. Vaikka kokonaiskuva Tampereen yliopiston Kohti matematiikan opettajuutta 1 ja 2 -kursseista oli positiivinen, tuli kyselyiden avulla ilmi myös parannusehdotuksia kursseille.