Liikennevirhemaksu : Rangaistusluonteisuuden merkitys hallinnollisessa seuraamusjärjestelmässä
Halmela, Henri (2021)
2021
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-04-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103262714
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103262714
Tiivistelmä
Suomessa tuli 1.6.2020 voimaan järjestyksessään valtakunnan historian kolmas tieliikennelaki edellisen lain ollessa vuodelta 1981. Lakiuudistus merkitsi suurta muutosta tieliikenteen seuraamusjärjestelmään, koska sen myötä otettiin käyttöön liikennevirhemaksu tieliikenteen uutena hallinnollisena sanktiona. Liikennevirhemaksun soveltamisala kattaa vuositasolla noin 400 000 liikennerikkomusta, jotka ennen tieliikennelain uudistusta käsiteltiin rikoksina rikosoikeudellisessa järjestelmässä. Muutos on merkittävä, sillä määrä edustaa vajaata puolta Suomessa vuosittain ilmi tulevien lainvastaisten tekojen kokonaismäärästä. Samalla muutos merkitsi tähän asti suurinta tuomiovallan siirtoa tuomioistuimilta hallintoviranomaisille.
Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida liikennevirhemaksun oikeudellista luonnetta osana tieliikenteen seuraamusjärjestelmää ja verrata sitä rikosoikeudelliseen rangaistukseen. Arviointia tehtiin rangaistusluonteisuuden käsitteen kautta. Tarkoituksena oli analysoida hallinnolliselta seuraamussääntelyltä vaadittavia ominaisuuksia sekä seuraamuksen rangaistusluonteisuuden asettamia vaatimuksia seuraamusjärjestelmälle ja merkitystä viranomaistoiminnalle.
Tutkimuksessa hyödynnettiin lainopillista metodia. Tieliikenteen seuraamusjärjestelmän ydinsisältöä jäsenneltiin käyttäen lähteinä kansallista lainsäädäntöä esitöineen. Rangaistusluonteisuuden käsittelyssä lähteinä toimivat suomalainen oikeuskirjallisuus ja aikaisempi tutkimus sekä kotoperäinen ja eurooppalainen oikeuskäytäntö.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että hallinnollinen seuraamusjärjestelmä on tiiviissä yhteydessä rikosoikeudelliseen sanktiojärjestelmään rangaistusluonteisuuden käsitteen kautta. Seuraamuksen rangaistusluonteisuus tulee esiin seuraamuksen yleis- ja erityisestävässä funktiossa eli lain yleisessä ohjaus- ja pelotusvaikutuksessa. Vaikka tieliikenteen seuraamusjärjestelmän uudistamisen tavoitteena oli seuraamusjärjestelmän virtaviivaistaminen ja tehokkuuden lisääminen, järjestelmän muuttaminen rikosoikeudellisesta hallinnolliseksi ei oikeuta esimerkiksi rikosoikeudellista järjestelmää heikompien toimivalta- ja menettelytapanormien säätämiseen. Hallinnollisen seuraamusjärjestelmän oikeusturvan takeiden pitää vastata rikosoikeudellisia oikeusturvan takeita, jos määrätyllä seuraamuksella on rankaisullinen luonne. Johtopäätöksenä voidaan todeta oikeusturvan takeiden pääosin toteutuvan myös tieliikenteen hallinnollisessa seuraamusjärjestelmässä, mutta asianosaisen kuulemisesta luopuminen ajoneuvokohtaisen liikennevirhemaksun määräämismenettelyssä saattaa vaikuttaa heikentävästi asianosaisen oikeusturvaan.
Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida liikennevirhemaksun oikeudellista luonnetta osana tieliikenteen seuraamusjärjestelmää ja verrata sitä rikosoikeudelliseen rangaistukseen. Arviointia tehtiin rangaistusluonteisuuden käsitteen kautta. Tarkoituksena oli analysoida hallinnolliselta seuraamussääntelyltä vaadittavia ominaisuuksia sekä seuraamuksen rangaistusluonteisuuden asettamia vaatimuksia seuraamusjärjestelmälle ja merkitystä viranomaistoiminnalle.
Tutkimuksessa hyödynnettiin lainopillista metodia. Tieliikenteen seuraamusjärjestelmän ydinsisältöä jäsenneltiin käyttäen lähteinä kansallista lainsäädäntöä esitöineen. Rangaistusluonteisuuden käsittelyssä lähteinä toimivat suomalainen oikeuskirjallisuus ja aikaisempi tutkimus sekä kotoperäinen ja eurooppalainen oikeuskäytäntö.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että hallinnollinen seuraamusjärjestelmä on tiiviissä yhteydessä rikosoikeudelliseen sanktiojärjestelmään rangaistusluonteisuuden käsitteen kautta. Seuraamuksen rangaistusluonteisuus tulee esiin seuraamuksen yleis- ja erityisestävässä funktiossa eli lain yleisessä ohjaus- ja pelotusvaikutuksessa. Vaikka tieliikenteen seuraamusjärjestelmän uudistamisen tavoitteena oli seuraamusjärjestelmän virtaviivaistaminen ja tehokkuuden lisääminen, järjestelmän muuttaminen rikosoikeudellisesta hallinnolliseksi ei oikeuta esimerkiksi rikosoikeudellista järjestelmää heikompien toimivalta- ja menettelytapanormien säätämiseen. Hallinnollisen seuraamusjärjestelmän oikeusturvan takeiden pitää vastata rikosoikeudellisia oikeusturvan takeita, jos määrätyllä seuraamuksella on rankaisullinen luonne. Johtopäätöksenä voidaan todeta oikeusturvan takeiden pääosin toteutuvan myös tieliikenteen hallinnollisessa seuraamusjärjestelmässä, mutta asianosaisen kuulemisesta luopuminen ajoneuvokohtaisen liikennevirhemaksun määräämismenettelyssä saattaa vaikuttaa heikentävästi asianosaisen oikeusturvaan.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8683]