Välittämisen voima : kirjallisuuskatsaus myötätunnon merkityksestä työelämässä
Sirén, Kati (2019)
Sirén, Kati
2019
Sosiaalityön kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-02-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103252695
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103252695
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan myötätuntoa työelämän kontekstissa. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten myötätunto ilmenee työelämässä, ja mikä merkitys myötätunnolla on työpaikoilla. Tutkielma on toteutettu laadullisena kirjallisuuskatsauksena soveltaen integroivan kirjallisuuskatsauksen menetelmää. Aineistoksi valikoidut artikkelit ovat vertaisarvioituja, kansainvälisiä tieteellisiä artikkeleita. Tutkielman aineiston analysointimenetelmänä on käytetty sisällönanalyysia soveltaen temaattisen analyysin menetelmää.
Teoreettisessa osuudessa tarkastellaan työhyvinvointia, työn kuormittavuutta sekä työelämän haasteita. Lisäksi tarkastellaan toimivaa työyhteisöä ja organisaatiokulttuurin merkitystä työpaikoilla. Myötätunnon on todettu olevan keskeinen käsite yksilön hyvinvoinnin kannalta. Sitä on kuvattu prosessina, joka edellyttää toisen kärsimyksen huomaamista, tulkintaa, empaattisen huolen heräämistä ja toimintaa kivun vähentämiseksi. Myötätunto on toisen ihmisen huomaamista ja kuulemista, sekä tekoja välittämisen osoittamiseksi. Myötätunnolle läheisiä käsitteitä ovat empatia ja sympatia. Empatia on yksi osa myötätuntoa, mutta lisäksi myötätuntoon kuuluu halu auttaa, sekä varsinainen tuen ja auttamisen teko. Myötätunnossa toisen perspektiivin huomioiminen ja halu edistää toisen hyvää on kaiken ydintä. Kyky käyttäytyä myötätuntoisesti on myös vaativaa, ja myötätunnon edellytyksiä työpaikoilla rakennetaankin koko organisaation tasolla. Myötätunnon toteutumiseen työyhteisöissä vaikuttavat organisaatiopaineet, sekä kulttuuriset, rakenteelliset ja johtamiseen liittyvät tekijät. Esimies on merkittävässä asemassa luoden mallia koko työyhteisölle, vahvistaen samalla työpaikan arvoja.
Myötätunnon ilmeneminen työpaikoilla on monimuotoista. Työpaikan toimintatavat ja luodut rutiinit vaikuttavat sen kykyyn toimia myötätuntoisesti. Tutkimusten mukaan myötätunto voi ilmetä työpaikoilla huomioimisena, avun tarjoamisena, työyhteisön myönteisinä toimintatapoina, sekä organisaation sosiaalisesti kannustavina käytänteinä. Organisaatioissa myötätunto voi ilmetä myös kollektiivisen vastaamisen muotona. Myötätuntoinen työyhteisö voimaannuttaa, ja vaikuttaa moniulotteisesti yksilön terveyteen, hyvinvointiin ja työhyvinvointiin. Se ilmentää organisaation arvoja, ja vaikuttaa organisaatioon sitoutumiseen. Myötätunto toteutuu monimuotoisessa vuorovaikutuksessa ja on merkittävä voimavara työyhteisölle. Myötätuntoiset käytänteet vahvistavat myös työilmapiiriä ja muovaavat käsitystä organisaatiosta. Myötätunnon on todettu vaikuttavan sosiaalisuuteen ja sidoksisuuteen työpaikoilla, ja lisäävän yhteenkuuluvuutta sekä osallisuuden kokemuksia. Tulosten perusteella voidaan todeta, että huomion kiinnittäminen työhyvinvointiin, sekä työyhteisön ja organisaatiokulttuurin kehittäminen ovat tärkeitä asioita niin yksittäisen työntekijän, työyhteisön kuin koko organisaation näkökulmista.
Teoreettisessa osuudessa tarkastellaan työhyvinvointia, työn kuormittavuutta sekä työelämän haasteita. Lisäksi tarkastellaan toimivaa työyhteisöä ja organisaatiokulttuurin merkitystä työpaikoilla. Myötätunnon on todettu olevan keskeinen käsite yksilön hyvinvoinnin kannalta. Sitä on kuvattu prosessina, joka edellyttää toisen kärsimyksen huomaamista, tulkintaa, empaattisen huolen heräämistä ja toimintaa kivun vähentämiseksi. Myötätunto on toisen ihmisen huomaamista ja kuulemista, sekä tekoja välittämisen osoittamiseksi. Myötätunnolle läheisiä käsitteitä ovat empatia ja sympatia. Empatia on yksi osa myötätuntoa, mutta lisäksi myötätuntoon kuuluu halu auttaa, sekä varsinainen tuen ja auttamisen teko. Myötätunnossa toisen perspektiivin huomioiminen ja halu edistää toisen hyvää on kaiken ydintä. Kyky käyttäytyä myötätuntoisesti on myös vaativaa, ja myötätunnon edellytyksiä työpaikoilla rakennetaankin koko organisaation tasolla. Myötätunnon toteutumiseen työyhteisöissä vaikuttavat organisaatiopaineet, sekä kulttuuriset, rakenteelliset ja johtamiseen liittyvät tekijät. Esimies on merkittävässä asemassa luoden mallia koko työyhteisölle, vahvistaen samalla työpaikan arvoja.
Myötätunnon ilmeneminen työpaikoilla on monimuotoista. Työpaikan toimintatavat ja luodut rutiinit vaikuttavat sen kykyyn toimia myötätuntoisesti. Tutkimusten mukaan myötätunto voi ilmetä työpaikoilla huomioimisena, avun tarjoamisena, työyhteisön myönteisinä toimintatapoina, sekä organisaation sosiaalisesti kannustavina käytänteinä. Organisaatioissa myötätunto voi ilmetä myös kollektiivisen vastaamisen muotona. Myötätuntoinen työyhteisö voimaannuttaa, ja vaikuttaa moniulotteisesti yksilön terveyteen, hyvinvointiin ja työhyvinvointiin. Se ilmentää organisaation arvoja, ja vaikuttaa organisaatioon sitoutumiseen. Myötätunto toteutuu monimuotoisessa vuorovaikutuksessa ja on merkittävä voimavara työyhteisölle. Myötätuntoiset käytänteet vahvistavat myös työilmapiiriä ja muovaavat käsitystä organisaatiosta. Myötätunnon on todettu vaikuttavan sosiaalisuuteen ja sidoksisuuteen työpaikoilla, ja lisäävän yhteenkuuluvuutta sekä osallisuuden kokemuksia. Tulosten perusteella voidaan todeta, että huomion kiinnittäminen työhyvinvointiin, sekä työyhteisön ja organisaatiokulttuurin kehittäminen ovat tärkeitä asioita niin yksittäisen työntekijän, työyhteisön kuin koko organisaation näkökulmista.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [11846]
