Rakennuksen ympäristövaikutukset ja hiilijalanjäljen määrittäminen

Abstract

Ihmisten toiminnan aiheuttamat ilmastopäästöt ovat aiheuttaneet ilmaston lämpenemisen, jolla on laaja-alaisia vaikutuksia koko maapallon ilmastoon ja ekosysteemeihin. Rakennukset ja rakentaminen tuottavat suuren osan näistä päästöistä. Rakennetun ympäristön ohjaus laein ja määräyksin on Suomessa keskittynyt tähän asti käytön aikaisten päästöjen rajoittamiseen rakennusten energiatehokkuudelle asetettujen raja-arvojen avulla. Nyt ympäristöministeriössä ollaan kuitenkin kehittämässä rakennuksen koko elinkaaren aikaisia päästöjä koskevia määräyksiä. Kaupallisia rakennusten ympäristöluokitusjärjestelmiä, jotka ottavat huomioon rakennuksen elinkaaren aikaiset päästöt sekä mahdollisia yhteiskunnallisia vaikutuksia on kuitenkin ollut käytössä ympäri maailmaa jo useita vuosia. Tutkimuksessa määritetään hirsirunkoisen omakotitalon elinkaaren hiilijalanjälki. Tuloksen vertailukohdiksi määritetään lisäksi kahdesta muusta pientaloissa yleisesti käytetystä ulkoseinän runkomateriaalista valmistettujen, tutkimuskohdetta vastaavien kohteiden hiilijalanjälki. Näiden lisäksi määritetään vielä tuulensuojalevytyksen ja ulkoverhouksen lisäämisen vaikutus hirsirunkoisen talon hiilijalanjälkeen. Saatuja tuloksia vertaillaan toisiinsa, sekä pohditaan syitä kohteiden välillä syntyviin eroihin. Tutkimuksessa keskitytään keräämään tietoutta hiilijalanjäljen laskennasta ja siihen liittyvistä tekijöistä, sekä lisäksi perehdytään hiilijalanjälkeä koskeviin määräyksiin ja standardeihin. Tutkimuksessa tutkittujen kohteiden elinkaaren aikaisiin päästöihin vaikuttaa eniten rakennusten käyttövaiheen energiankulutus ja toiseksi suurimmat päästöt aiheutuvat rakennusmateriaaleista. Näiden kahden suurimman päästölähteen suhteellinen ero tulee kuitenkin kaventumaan energiantuotannon päästöjen pienentyessä. Hiilijalanjälkilaskennan sisällyttäminen rakennuslupavaiheeseen edellyttää kuitenkin vielä paljon eri rakennusmateriaalien ympäristöselosteita sekä ohjeistuksen, miten käyttövaiheen energiankulutuksen päästöt huomioidaan, jotta eri vuosina rakennuslupaa hakeneiden kohteiden hiilijalanjälkilaskelman tulokset säilyvät vertailukelpoisina. Kaupallisten ympäristöluokitusjärjestelmien hyödyntämistä rakentamista ohjaavissa kannustinjärjestelmissä voitaisiin kuntatasolla pohtia rakennusmääräyksin ohjattavan hiilijalanjälkilaskennan rinnalle.

Human action inflicted climate emissions have caused global warming which has widespread influence on whole globes climate and ecosystem. Buildings and construction work produces a great deal of these emissions. Since today, guiding built-up environment with laws and regulations have focused in Finland to limit use-phase emissions by giving limit values to buildings energy efficiency. Now the Ministry of the Environment is developing the regulations to deal with buildings lifecycle emissions. Commercial building environmental classification systems that take account of life cycle emissions and possible societal impacts have been used around the world for many years. This thesis determines the carbon footprint of a log-framed detached house. For the reference line of the result, the carbon footprint is also determined of two other similar houses with different frame materials which are commonly used in detached houses. In addition, it is determined how adding a wind-protective panel and facade board to the log-framed house affects to its carbon footprint. The results are compared to each other and the reasons for the differences are considered. Thesis focuses on gathering information about carbon footprint calculation and in addition is acquainted with carbon footprint regulations and standards. Lifecycle emissions from research subjects are most affected by use phase energy consumption and the second highest emissions are caused by building materials. The gap between these two emission sources will diminish as the emissions from energy production decreases. However, to include the carbon footprint calculation in the construction permit phase still requires a lot of environmental declarations for different building materials, as well as a guideline how the use-phase energy consumptions are considered so that the carbon footprint calculations for buildings that have applied construction permit in different years remain comparable. At municipal level, the use of commercial environmental classification systems in incentive schemes to guide construction could be considered alongside the carbon footprint calculation controlled by building codes.