Vihaa kohdanneiden toimittajien turvallisuuden kokemus
Palola, Noora (2021)
2021
Visuaalisen journalismin maisteriohjelma - Master's Programme in Visual Journalism
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-04-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103182603
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103182603
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitän vihan kohteeksi joutumisen vaikutusta toimittajan
turvallisuuden kokemukseen. Tutkin sitä, miten häirintä vaikuttaa toimittajan
yksityiselämään ja yhteisöihin hänen ympärillään. Analysoin aineistoa inhimillisen
turvallisuuskäsityksen näkökulmasta. Olen kiinnostunut siitä, määritteleekö toimittaja
kokemaansa uhkaa henkiseksi vai fyysiseksi ja miten nämä kaksi vaikuttavat toisiinsa.
Aineistoni koostuu viidestä teemahaastattelusta, jotka toteutin 11.2019 – 11.2020
välisenä aikana. Jokainen haastateltu on tunnettu journalisti, joka on joutunut
kohtaamaan vihaa työssään. Toimittajat esiintyvät tutkimuksessa nimettöminä. Vihaa
heitä kohtaan on osoitettu eniten internetissä, mutta joillakin on kokemuksia myös
fyysisestä uhkasta. Analysoin haastatteluja kahdella eri tavalla, jotka tukevat toisiaan.
Häirinnän vaikutuksia selvitän soveltaen Pauli Niemelän mallia laajenevan
turvallisuuskäsityksen tarkastelukehikosta. Lisäksi ristivalotan aineistoa
teemoittelemalla.
Tutkimuksessa selvisi, että vihan kohteeksi joutumisella on vaikutuksia useille
elämänalueille. Tilanne saa aikaan varautuneisuutta sekä henkilön yksityiselämässä
että työyhteisössä. Vihakampanjan kohteeksi joutuneilla yleinen tunne on yksinäisyys.
Rankimmissa uhkan kokemuksissa henkilö joutui muuttamaan asuinpaikkaansa ja
elinpiiriään. Pysyvillä lähisuhteilla sekä ymmärtäväisellä työyhteisöllä on merkitystä
turvallisuuden tunteen säilymisessä.
turvallisuuden kokemukseen. Tutkin sitä, miten häirintä vaikuttaa toimittajan
yksityiselämään ja yhteisöihin hänen ympärillään. Analysoin aineistoa inhimillisen
turvallisuuskäsityksen näkökulmasta. Olen kiinnostunut siitä, määritteleekö toimittaja
kokemaansa uhkaa henkiseksi vai fyysiseksi ja miten nämä kaksi vaikuttavat toisiinsa.
Aineistoni koostuu viidestä teemahaastattelusta, jotka toteutin 11.2019 – 11.2020
välisenä aikana. Jokainen haastateltu on tunnettu journalisti, joka on joutunut
kohtaamaan vihaa työssään. Toimittajat esiintyvät tutkimuksessa nimettöminä. Vihaa
heitä kohtaan on osoitettu eniten internetissä, mutta joillakin on kokemuksia myös
fyysisestä uhkasta. Analysoin haastatteluja kahdella eri tavalla, jotka tukevat toisiaan.
Häirinnän vaikutuksia selvitän soveltaen Pauli Niemelän mallia laajenevan
turvallisuuskäsityksen tarkastelukehikosta. Lisäksi ristivalotan aineistoa
teemoittelemalla.
Tutkimuksessa selvisi, että vihan kohteeksi joutumisella on vaikutuksia useille
elämänalueille. Tilanne saa aikaan varautuneisuutta sekä henkilön yksityiselämässä
että työyhteisössä. Vihakampanjan kohteeksi joutuneilla yleinen tunne on yksinäisyys.
Rankimmissa uhkan kokemuksissa henkilö joutui muuttamaan asuinpaikkaansa ja
elinpiiriään. Pysyvillä lähisuhteilla sekä ymmärtäväisellä työyhteisöllä on merkitystä
turvallisuuden tunteen säilymisessä.