"Slut på det förlorade årtiondet" : En textanalytisk studie om hur ekonomi framställs i två svenskspråkiga dagstidningar

Abstract

I denna avhandling betraktar jag ekonomijournalistiken. Syftet med avhandlingen är att ta reda på hur ekonomijournalistiken skrivs i Finland och i Sverige under åren 2011 och 2018. Jag studerar artiklarnas uppbyggnad och ordförråd samt hur ekonomi som fackspråk framställs i ekonomijournalistiken. Ekonomijournalistiken har inte undersökts så mycket ur en lingvistisk synvinkel, men sådan forskning har blivit vanligare under de senaste årtiondena. Ekonomijournalistiken kan indelas i flera underkategorier: samhällelig, nationalekonomisk och privatekonomisk journalistik. I denna avhandling betraktar jag i första hand artiklar som behandlar samhälleliga och privatekonomiska frågor.

Materialet i avhandlingen består av artiklar i två svenskspråkiga tidningar och handlar om näringsliv och privatekonomi. Artiklarna har valts ur en finlandssvensk och en sverigesvensk tidning. Båda tidningarna är rikstäckande. Materialet omfattar sammanlagt 32 artiklar, 16 ur varje tidning. Artiklarna har valts ur tidningarnas ekonomisidor.

Avhandlingen representerar lingvistisk textforskning, som närmast utnyttjar den systemisk-funktionella grammatiken. Med hjälp av den systemisk-funktionella grammatiken har jag skapat min egen analysmodell. Analysmodellen består av makro- och mikronivåer. På makronivån studerar jag teman, ämnen och artiklarnas grafiska uppbyggnad. På mikronivån studerar jag aktörer, processer och ordval. Den teoretiska referensramen består av forskning i ekonomijournalistik och fackspråk.

Resultatet visar att ekonomijournalistikens karakteristiska drag är likadana både i Finland och i Sverige. Några ämnen förekommer i båda tidningarna och under båda åren, vilket visar att vissa ämnen alltid förekommer oberoende av omständigheter och eventuella kulturskillnader. Det finns några skillnader mellan åren, huvudsakligen när det gäller ordval. Materialet visar att artiklarna i ekonomijournalistiken byggs upp med hjälp av journalistikens allmänna traditioner. Språket i ekonomijournalistiska artiklar är huvudsakligen enkelt och har anpassats till mottagargruppen. Enstaka ämnesspecifika ord används i båda tidningarna. Artiklarna använder vissa effekter som metaforer, grafjargong och experter i ekonomi.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan talousjournalismia. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten talousjournalismia kirjoitetaan Suomessa ja Ruotsissa vuosina 2011 ja 2018. Tutkin artikkelien rakennetta, sanastoa sekä miten talous erikoiskielenä ja -alana ilmenee talousjournalismissa. Talousjournalismia on tutkittu vain vähän lingvistisestä näkökulmasta, mutta tutkimukset ovat yleistyneet viime vuosikymmeninä. Talousjournalismi voidaan jakaa useampaan eri alakategoriaan: yhteiskuntaa, kansantaloutta ja yksityistaloutta käsittelevään journalismiin. Tarkastelen tutkielmassani lähinnä yhteiskuntaan sekä yksityistalouteen liittyviä artikkeleita.

Tutkielman aineisto koostuu kahden ruotsinkielisen sanomalehden artikkeleista, jotka käsittelevät elinkeinoelämää tai yksityistalouksia. Artikkelit on valittu sekä suomenruotsalaisesta että ruotsinruotsalaisesta sanomalehdestä. Molemmat sanomalehdet ovat valtakunnallisia. Artikkeleita on valittu yhteensä 32 kappaletta, 16 kappaletta kummastakin sanomalehdestä. Artikkelit on valittu sanomalehtien talousosastolta.

Tutkielma edustaa lingvististä tekstintutkimusta, jossa hyödynnetään ennen kaikkea systeemis-funktionaalista kielioppia (SFG). SFG:n avulla olen luonut oman analyysimallin, johon sisältyy tekstien analysoimista makro- ja mikrotasolla. Makrotasolla tutkin artikkelien teemoja, aiheita sekä tilastografiikkaa. Mikrotasolla tutkin tarkemmin talousjournalismin toimijoita, prosesseja sekä sananvalintoja. Sekä talousjournalismin ja erikoiskielten tutkimus muodostavat tutkielman teoreettisen viitekehyksen.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suomalaisen ja ruotsalaisen talousjournalismin piirteet ovat samankaltaisia. Artikkelit käsittelevät osittain samoja aiheita molempina vuosina, mikä viittaa siihen, että tietyt aiheet nousevat esille olosuhteista tai mahdollisista kulttuurieroista huolimatta. Tutkimieni vuosien välillä on joitakin eroja pääasiassa sananvalintojen osalta. Artikkelit noudattavat rakenteeltaan journalismin yleisiä piirteitä. Tutkimuksesta kävi ilmi, että sanomalehtien talousjournalismissa käytetty kieli on pääpiirteittäin yksinkertaista ja mukautettu vastaanottajaryhmän tarpeisiin. Teksteissä käytetään tiettyjä tehostekeinoja, kuten metaforia ja tilastografiikkaa sekä viitataan talouden asiantuntijoihin.