Tilintarkastajan palkkioiden vaikutus tilintarkastuksen laatuun
Järvinen, Aleksi (2021)
Järvinen, Aleksi
2021
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-03-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103172594
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103172594
Tiivistelmä
EU julkaisi kesäkuussa 2014 uuden tilintarkastusasetuksen, jota alettiin soveltaa kesäkuusta 2016 alkaen. Uuden asetuksen mukaan tilintarkastajan tarjotessa tarkastettavalle yhteisölle, sen emoyhtiölle tai määräysvallassa olevalle yhtiölle muita kuin varsinaiseen tilintarkastukseen liittyviä palveluita, näiden palveluiden suuruus saa olla enintään 70 prosenttia tilintarkastajan laskuttamista kolmen edellisen vuoden konsernin varsinaisen tilintarkastuspalkkion keskiarvosta. Palkkiokaton soveltaminen alkaa, jos oheispalvelupalkkiota on tarjottu yhtäjaksoisesti kolmena tilikautena alkaen tilikaudesta 2017. Säädöstä on perusteltu oheispalveluiden oletetulla haitallisella vaikutuksella tilintarkastajan riippumattomuuteen ja sen myötä tilintarkastuksen laatuun.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, onko tilintarkastajan palkkioilla vaikutusta tilintarkastuksen laatuun Nasdaq Helsingin päälistalla noteeratuissa yhtiöissä vuosina 2011-2018. Tutkimuksen otos kattoi kokonaisuudessaan 616 yritysvuotta. Malleissa käytettyihin muuttujiin tarvittavat tilinpäätöstiedot kerättiin Orbis-tietokannasta lukuun ottamatta palkkiotietoja, jotka kerättiin yhtiöiden vuosikertomuksista. Pääpaino oli asetuksen mukaisen palkkiosuhteen tarkastelussa, mutta sekä varsinaisten tilintarkastuspalkkioiden että oheispalvelupalkkioiden varioinnin ollessa suurta, tarkasteltiin palkkiolajeja myös erikseen.
Tilintarkastuksen laatua tutkittiin tuloksenohjauksen avulla. Tuloksenohjausta mitattiin Dechown, Sloanin ja Sweeneyn (1995) Modifioidun Jonesin mallin virhetermin avulla. Voimakkaasti positiiviset tai negatiiviset virhetermin arvot viestivät, että yhtiössä tapahtuu tuloksenohjausta. Vastaavasti lähellä nollaa olevat virhetermin arvot kertovat, että tuloksenohjaus yhtiössä on vähäistä. Varsinainen hypoteesien testaus perustui lineaariseen regressiomalliin, jossa tuloksenohjausta selitettiin selittävien muuttujien lineaarikombinaatiolla. Riippuvien päämuuttujien, eli tilintarkastajan eri palkkiolajien, lisäksi tutkimukseen sisällytettiin useita eri kontrollimuuttujia.
Tutkimuksen hypoteesit johdettiin aihepiirin teoriasta ja aiempien tieteellisten tutkimusten tuloksista, mitä hankaloitti verrattain ristiriitaiset näkemykset tilintarkastajan palkkioiden vaikutuksista tilintarkastuksen laatuun. Toisin kuin hypoteeseissa oletettiin, oheispalvelupalkkioiden, varsinaisten tilintarkastuspalkkioiden ja palkkioiden rakenteen ei havaittu vaikuttavan tilintarkastuksen laatuun. Tuloksien herkkyyttä yhtiökoon muutoksille ja poikkeavien havaintojen poistolle analysoitaessa löydettiin oheispalvelupalkkioiden ja palkkiosuhteen kasvun osalta negatiivinen yhteys tilintarkastuksen laatuun keskisuurten yhtiöiden ryhmässä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, onko tilintarkastajan palkkioilla vaikutusta tilintarkastuksen laatuun Nasdaq Helsingin päälistalla noteeratuissa yhtiöissä vuosina 2011-2018. Tutkimuksen otos kattoi kokonaisuudessaan 616 yritysvuotta. Malleissa käytettyihin muuttujiin tarvittavat tilinpäätöstiedot kerättiin Orbis-tietokannasta lukuun ottamatta palkkiotietoja, jotka kerättiin yhtiöiden vuosikertomuksista. Pääpaino oli asetuksen mukaisen palkkiosuhteen tarkastelussa, mutta sekä varsinaisten tilintarkastuspalkkioiden että oheispalvelupalkkioiden varioinnin ollessa suurta, tarkasteltiin palkkiolajeja myös erikseen.
Tilintarkastuksen laatua tutkittiin tuloksenohjauksen avulla. Tuloksenohjausta mitattiin Dechown, Sloanin ja Sweeneyn (1995) Modifioidun Jonesin mallin virhetermin avulla. Voimakkaasti positiiviset tai negatiiviset virhetermin arvot viestivät, että yhtiössä tapahtuu tuloksenohjausta. Vastaavasti lähellä nollaa olevat virhetermin arvot kertovat, että tuloksenohjaus yhtiössä on vähäistä. Varsinainen hypoteesien testaus perustui lineaariseen regressiomalliin, jossa tuloksenohjausta selitettiin selittävien muuttujien lineaarikombinaatiolla. Riippuvien päämuuttujien, eli tilintarkastajan eri palkkiolajien, lisäksi tutkimukseen sisällytettiin useita eri kontrollimuuttujia.
Tutkimuksen hypoteesit johdettiin aihepiirin teoriasta ja aiempien tieteellisten tutkimusten tuloksista, mitä hankaloitti verrattain ristiriitaiset näkemykset tilintarkastajan palkkioiden vaikutuksista tilintarkastuksen laatuun. Toisin kuin hypoteeseissa oletettiin, oheispalvelupalkkioiden, varsinaisten tilintarkastuspalkkioiden ja palkkioiden rakenteen ei havaittu vaikuttavan tilintarkastuksen laatuun. Tuloksien herkkyyttä yhtiökoon muutoksille ja poikkeavien havaintojen poistolle analysoitaessa löydettiin oheispalvelupalkkioiden ja palkkiosuhteen kasvun osalta negatiivinen yhteys tilintarkastuksen laatuun keskisuurten yhtiöiden ryhmässä.