Toimijuus kiertotalouden kestävyysmurroksessa: Tutkimuskohteena tekstiili- ja vaatealan uusiotuotteita valmistavat yrittäjät
Kyykoski, Aino-Maija (2021)
2021
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-03-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103162582
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103162582
Tiivistelmä
Kiertotalouden ytimessä on ajatus siitä, että jätteet tulee nähdä hyödynnettävinä resursseina. Tekstiili- ja vaateala on globaalin luonnonvarojen ylikulutuksen ja jäteongelman edessä pakotettu siirtymään kohti kestävämpiä toimintatapoja ja kiertotalouden periaatteita. Tutkimus käsittelee tekstiili- ja vaatealan kiertotaloudessa uusiotuotteita valmistavien yrittäjien toimijuutta osana kestävyysmurrosta.
Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella miten tekstiili- ja vaatealan jätehierarkian etusijajärjestystä toteuttavat yrittäjät näkevät oman toimijuutensa osana kestävää siirtymää. Tavoitteena on selvittää myös uusiotuotteita valmistavien yrittäjien kokemuksia tämän hetkisestä toimintaympäristöstä ja sen esteistä ja mahdollisuuksista. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, aineisto on kerätty yksilöhaastatteluin ja analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tutkittava ilmiö on osa globaalia kestävyysmurrosta, mikä toimii laajempana kehyksenä tutkimukselle. Viitekehyksen ydin on toimijuuden ja muutostoimijuuden tarkastelussa, jossa aktiivinen toimija on osa muutosprosessia. Tutkimuksen teoreettisia käsitteitä ovat kiertotalous muutoskäsitteenä sekä ympäristöpolitiikan ohjauskeinot.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että muutostoimijoiden arvomaailma ja usko oman toiminnan merkityksellisyyteen ohjaa ja mahdollistaa yritystoiminnan haasteellisessakin toimintaympäristössä. Tekemistä motivoi ekologinen ja sosiaalinen vaikuttavuus, mutta myös muut arvot kuten luovuus ja itsensä toteuttaminen. Tuloksista ilmenee, että tekstiili- ja vaatealan kiertotalouden käsitteitä tulee luoda ja selkiyttää koko toimintaympäristön selventämiseksi. Tulosten mukaan alan sääntely on riittämätöntä ja tarvitaan sekä hallinnollisia että taloudellisia ohjauskeinoja, jotta parannetaan uusiotuotteita ja kiertotaloutta edistävien yritysten toimintaedellytyksiä ja mahdollisuutta skaalata toimintaa laajemmalle.
Kiertotalouden edistämiseksi on tärkeää, että kiertotalouden toimijoita luokitellaan jatkossa paremmin ja toimintaa ohjataan vahvemmin kiertotalouden ja jätehierarkian periaatteiden mukaisesti. Kiertotalouden käsitettä itsessään tulee selventää ja luoda selvät rajat sille mitä kestävä kiertotalous on ja voi olla, ja miten siihen liittyviä toimia mitataan. Aktiivisen toimijuuden ja eri toimijoiden tunnistaminen on tärkeää, jotta ymmärretään ja voidaan vauhdittaa kestävyysmurrosta. Yrittäjien toimintaa ja kiertotaloutta voi edistää alan järjestäytyminen ja verkostoituminen. Hallinnolla on mahdollisuus ohjata kiertotalouden toimijoita ja toimintaa vahvemmin sääntelyn, tukien ja/tai verotuksen avulla. Tärkeää on, että kestävyysmurros tekstiili- ja vaatealalla mahdollisestaan kiertotalousyrittäjien toimijuutta tukemalla ja vahvistamalla siten, että kiertotalouden periaatteista pidetään kiinni ja saavutetaan näin aidosti kestävä systeeminen muutos.
Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella miten tekstiili- ja vaatealan jätehierarkian etusijajärjestystä toteuttavat yrittäjät näkevät oman toimijuutensa osana kestävää siirtymää. Tavoitteena on selvittää myös uusiotuotteita valmistavien yrittäjien kokemuksia tämän hetkisestä toimintaympäristöstä ja sen esteistä ja mahdollisuuksista. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, aineisto on kerätty yksilöhaastatteluin ja analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tutkittava ilmiö on osa globaalia kestävyysmurrosta, mikä toimii laajempana kehyksenä tutkimukselle. Viitekehyksen ydin on toimijuuden ja muutostoimijuuden tarkastelussa, jossa aktiivinen toimija on osa muutosprosessia. Tutkimuksen teoreettisia käsitteitä ovat kiertotalous muutoskäsitteenä sekä ympäristöpolitiikan ohjauskeinot.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että muutostoimijoiden arvomaailma ja usko oman toiminnan merkityksellisyyteen ohjaa ja mahdollistaa yritystoiminnan haasteellisessakin toimintaympäristössä. Tekemistä motivoi ekologinen ja sosiaalinen vaikuttavuus, mutta myös muut arvot kuten luovuus ja itsensä toteuttaminen. Tuloksista ilmenee, että tekstiili- ja vaatealan kiertotalouden käsitteitä tulee luoda ja selkiyttää koko toimintaympäristön selventämiseksi. Tulosten mukaan alan sääntely on riittämätöntä ja tarvitaan sekä hallinnollisia että taloudellisia ohjauskeinoja, jotta parannetaan uusiotuotteita ja kiertotaloutta edistävien yritysten toimintaedellytyksiä ja mahdollisuutta skaalata toimintaa laajemmalle.
Kiertotalouden edistämiseksi on tärkeää, että kiertotalouden toimijoita luokitellaan jatkossa paremmin ja toimintaa ohjataan vahvemmin kiertotalouden ja jätehierarkian periaatteiden mukaisesti. Kiertotalouden käsitettä itsessään tulee selventää ja luoda selvät rajat sille mitä kestävä kiertotalous on ja voi olla, ja miten siihen liittyviä toimia mitataan. Aktiivisen toimijuuden ja eri toimijoiden tunnistaminen on tärkeää, jotta ymmärretään ja voidaan vauhdittaa kestävyysmurrosta. Yrittäjien toimintaa ja kiertotaloutta voi edistää alan järjestäytyminen ja verkostoituminen. Hallinnolla on mahdollisuus ohjata kiertotalouden toimijoita ja toimintaa vahvemmin sääntelyn, tukien ja/tai verotuksen avulla. Tärkeää on, että kestävyysmurros tekstiili- ja vaatealalla mahdollisestaan kiertotalousyrittäjien toimijuutta tukemalla ja vahvistamalla siten, että kiertotalouden periaatteista pidetään kiinni ja saavutetaan näin aidosti kestävä systeeminen muutos.