Varautuminen vieraan valtion vaalihäirintään : kansalaisyhteiskunnan osallistaminen Twitter-verkostoanalyysin valossa
Hakkarainen, Marjo-Julia (2021)
Hakkarainen, Marjo-Julia
2021
Politiikan tutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103172590
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103172590
Tiivistelmä
Tutkielmassa käsitellään vaalihäirintään varautumista. Eksponentiaalisesti kehittyvä teknologia ja sen mahdollistamat salakavalat vaikuttamisen keinot muodostavat uudenlaisia uhkia demokratialle. Vaalihäirintä eli vieraiden valtioiden pyrkimys vaikuttaa vaalien lopputulokseen on noussut julkiseen keskusteluun etenkin Yhdysvaltojen presidentinvaalien (2016) sekä Iso-Britannian Brexit-kansanäänestyksen (2016) myötä. Tässä tutkielmassa vaalihäirintää ja disinformaatiota tarkastellaan Suomen ja Euroopan unionin varautumisen näkökulmista. Tutkimuskysymykset, joihin tutkielmassa pyritään vastaamaan, ovat: mitä on vaalihäirintä ja kehen se kohdistuu – erityisesti valtateorioiden valossa? Miten vaalihäirintää pyritään vastustamaan Euroopan unionin ja etenkin Suomen varautumissuunnitelmissa? Miten vaalihäirintään varautuminen näyttäytyy siinä ympäristössä ja niiden toimijoiden välisessä verkostossa, johon häirintää kohdistetaan tai jotka ovat varautumisessa mukana (erityisesti Twitter-keskustelun valossa)? Ovatko valtateorioiden näkökulmasta oikeat tahot mukana vaalihäirinnän vastaisissa toimissa?
Vaalihäirintää ja siihen varautumista analysoidaan vallan teorioita vasten. Steven Lukesin kolmiulotteinen valtakäsitys yhdistetään Michael Barnettin ja Raymond Duvallin vallan taksonomiaan. Näiden teorioiden pohjalta muodostetaan toimijalähtöinen valtakäsitys. Varautumisen toteutumisessa kiinnitetään huomiota sitä toteuttaviin toimijoihin ja pyritään löytämään varautumisen mahdolliset aukkokohdat. Nostan esiin keskeisiä havaintoja ja kehittämiskohtia varautumissuunnitelmista.
Tutkielma on monimetodinen. Tulkitseva politiikka-analyysi muodostaa tutkimuskehyksen, jossa menetelminä toimivat teoriaohjaava sisällönanalyysi ja sosiaalinen verkostoanalyysi. Teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla analysoidaan varautumissuunnitelmat ja nostetaan esiin keskeiset havainnot vallan teorioiden valossa. Sosiaalisen verkostoanalyysin avulla tutkitaan suomalaisen varautumisen toteutumisverkostoa Twitterissä. Datan visualisointien avulla havainnollistetaan toimijoiden (Twitter-käyttäjien) sosiaalisia yhteyksiä ja mallinnetaan näitä yhteyksiä helposti ymmärrettävään muotoon. Tavoitteena on soveltaa perinteistä kansainvälisen politiikan teoriaa ajankohtaiseen tutkimusaiheeseen.
Tutkimuksen keskeinen havainto on, että kansalaisia ei ole osallistettu riittävästi vaalihäirinnän ja disinformaation torjumiseen. Varautumissuunnitelmissa on ristiriitoja: toisaalta kansalaisia kannustetaan luottamaan vaaleihin, mutta samaan aikaan nimenomaan kriittisyys on ase vaalihäirintää ja disinformaatiota vastaan. Myös viranomaisia kohtaan tulisi olla kriittinen. Sosiaalisen median yhtiöt voisivat olla vahvemmin mukana kriittisen keskustelukulttuurin edistämisessä. EU-tasoista oikeudellisesti sitovaa sääntelyä tarvitaan alustayhtiöiden disinformaatio-ongelman vähentämiseksi.
Disinformaatio on vallan teorioiden valossa etenkin ideologista, eli näkymätöntä vallankäyttöä ja se kohdistuu erityisesti kansalaisiin. Tämä kohteen kannalta ei-toivottu vallankäyttö tapahtuu vaikuttamalla sosiaalisiin rakenteisiin ja narratiiveihin. Varautumissuunnitelmissa kansalaiset mielletään lähinnä tiedon vastaanottajiksi, eikä tämä ihmiskuva välttämättä kohtaa vaalihäirintään varautumisen kanssa, vaalihäirinnän ollessa etenkin sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tapahtuvaa vallankäyttöä, jossa ihmiset ovat aktiivisia toimijoita. Avoimuus todennetuista häirintäyrityksistä, sekä vaikuttamismekanismien esiin tuominen ovat toimivia keinoja luottamuksen ylläpitämiseksi demokratiassa. Strategisen viestinnän keinot auttaisivat viranomaisviestinnän saavuttavuutta sosiaalisen median ympäristöissä. Politiikka-analyysini perusteella suositan, että kansalaisia osallistettaisiin tiiviimmin osaksi disinformaation ja vieraan valtion vaalihäirinnän vastaista työtä.
Vaalihäirintää ja siihen varautumista analysoidaan vallan teorioita vasten. Steven Lukesin kolmiulotteinen valtakäsitys yhdistetään Michael Barnettin ja Raymond Duvallin vallan taksonomiaan. Näiden teorioiden pohjalta muodostetaan toimijalähtöinen valtakäsitys. Varautumisen toteutumisessa kiinnitetään huomiota sitä toteuttaviin toimijoihin ja pyritään löytämään varautumisen mahdolliset aukkokohdat. Nostan esiin keskeisiä havaintoja ja kehittämiskohtia varautumissuunnitelmista.
Tutkielma on monimetodinen. Tulkitseva politiikka-analyysi muodostaa tutkimuskehyksen, jossa menetelminä toimivat teoriaohjaava sisällönanalyysi ja sosiaalinen verkostoanalyysi. Teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla analysoidaan varautumissuunnitelmat ja nostetaan esiin keskeiset havainnot vallan teorioiden valossa. Sosiaalisen verkostoanalyysin avulla tutkitaan suomalaisen varautumisen toteutumisverkostoa Twitterissä. Datan visualisointien avulla havainnollistetaan toimijoiden (Twitter-käyttäjien) sosiaalisia yhteyksiä ja mallinnetaan näitä yhteyksiä helposti ymmärrettävään muotoon. Tavoitteena on soveltaa perinteistä kansainvälisen politiikan teoriaa ajankohtaiseen tutkimusaiheeseen.
Tutkimuksen keskeinen havainto on, että kansalaisia ei ole osallistettu riittävästi vaalihäirinnän ja disinformaation torjumiseen. Varautumissuunnitelmissa on ristiriitoja: toisaalta kansalaisia kannustetaan luottamaan vaaleihin, mutta samaan aikaan nimenomaan kriittisyys on ase vaalihäirintää ja disinformaatiota vastaan. Myös viranomaisia kohtaan tulisi olla kriittinen. Sosiaalisen median yhtiöt voisivat olla vahvemmin mukana kriittisen keskustelukulttuurin edistämisessä. EU-tasoista oikeudellisesti sitovaa sääntelyä tarvitaan alustayhtiöiden disinformaatio-ongelman vähentämiseksi.
Disinformaatio on vallan teorioiden valossa etenkin ideologista, eli näkymätöntä vallankäyttöä ja se kohdistuu erityisesti kansalaisiin. Tämä kohteen kannalta ei-toivottu vallankäyttö tapahtuu vaikuttamalla sosiaalisiin rakenteisiin ja narratiiveihin. Varautumissuunnitelmissa kansalaiset mielletään lähinnä tiedon vastaanottajiksi, eikä tämä ihmiskuva välttämättä kohtaa vaalihäirintään varautumisen kanssa, vaalihäirinnän ollessa etenkin sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tapahtuvaa vallankäyttöä, jossa ihmiset ovat aktiivisia toimijoita. Avoimuus todennetuista häirintäyrityksistä, sekä vaikuttamismekanismien esiin tuominen ovat toimivia keinoja luottamuksen ylläpitämiseksi demokratiassa. Strategisen viestinnän keinot auttaisivat viranomaisviestinnän saavuttavuutta sosiaalisen median ympäristöissä. Politiikka-analyysini perusteella suositan, että kansalaisia osallistettaisiin tiiviimmin osaksi disinformaation ja vieraan valtion vaalihäirinnän vastaista työtä.