Rakennusyrityksen organisaatiokulttuuri ja sen merkitys rakentamisen tehokkuuteen
Teräväinen, Ville (2021)
Teräväinen, Ville
Tampereen yliopisto
2021
Rakennetun ympäristön tohtoriohjelma - Doctoral Programme in the Built Environment
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2021-04-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1892-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1892-5
Tiivistelmä
Suomen rakennusalan tuotannon arvo vuonna 2019 oli yhteensä 36 miljardia euroa ja alan merkitys Suomen kansantaloudelle on merkittävä. Rakennusala on kuitenkin edelleen erittäin työvoimavaltainen ala, jolloin alalla työskentelevien ihmisten ajattelulla, tuntemuksilla ja toiminnalla on suora sekä olennainen vaikutus koko alan tehokkuuteen ja tätä kautta kansantalouteen. Tuottavuuskehitys rakennusalalla on ollut hidasta verrattuna moneen muuhun toimialaan. Monet rakennusalan tehokkuuden ja tuottavuuden nostoon pyrkivät toimet ovatkin systemaattisesti sivuuttaneet alan työvoimavaltaisuuden ja tämän inhimillisen tekijän merkityksen rakennusprosessin arvontuoton osana. Pohtiessamme uudenlaisia ratkaisuja rakennusalan tehottomuusongelmaan, tämä väitöstutkimus lähestyy havaittua epäkohtaa ihmisten käyttäytymiseen vaikuttavan organisaatiokulttuurin näkökulmasta. Tutkimuksessa keskitytään rakennusyrityksen organisaatiokulttuuriin, sekä sen ja rakentamisen tehokkuuden väliseen suhteeseen. Keskeisin lähtöolettamus on, että rakennusalan organisaatiokulttuurimuutoksella voidaan saavuttaa parempi rakentamisen tehokkuuden taso ja tätä kautta nykyistä parempi tuottavuuden taso rakennusyrityksissä.
Tutkimuksen tavoitteena on määrittää rakennusyrityksen organisaatiokulttuurin ja rakentamisen tehokkuuden välistä suhdetta. Tätä määritystyötä varten tutkimuksessa selvitetään Suomen rakentamisen toimialan organisaatiokulttuurin nykytila, sekä rakennusalan ammattilaisten kuvaama toivetila, jossa toiminnan nähdään olevan selvästi nykyistä tehokkaampaa. Rakennusyritysten organisaatiokulttuuria lähestytään työmaaorganisaation tasolta, jolla oletetaan olevan suora yhteys rakentamistoiminnan tehokkuuteen. Lopuksi tutkimuksessa tarkastellaan tapaustutkimuksen keinoin niitä tekijöitä, jotka rakentamisen ammattilaiset kokevat toivotunlaista muutosta edistävinä ja estävinä tekijöinä.
Väitöstutkimus luo uutta tietoa rakennusalan organisaatiokulttuurista Suomessa ja osaltaan täydentää kansainvälistä tutkimusta rakennusalan organisaatiokulttuurin tutkimuskentässä. Tutkimuksen merkittävin tieteellinen kontribuutio liittyy organisaatiokulttuurin nyky- ja toivetilojen kuvaamiseen Suomen rakennusalalla ja suomalaisessa rakennusyrityksessä. Tutkimuksessa havaittiin niin kutsutun vahvan kokonaiskulttuurin korreloivan positiivisesti rakennustyömaiden tehokkuuden kanssa.
Tutkimusta voidaan hyödyntää rakennusyritysten johtamisen kehittämisessä ja lisäämään ymmärrystä organisaatiokulttuurin kompleksisuudesta rakennusalalla eri toimintatasojen välillä (viranomainen, yritys, yksilö). Tutkimuksessa havaitaan, että alan organisaatiokulttuurin kehittäminen vaatii yhtäaikaisia toimia niin viranomaisten tasolla, kuin yritysten ja koulutuksenkin tasolla. Siirtyminen pois nykyisestä kohti toivotunlaista organisaatiokulttuuria rakennusyrityksissä vaatii organisaation jäsenten ja tiimien itseohjautuvuuden korostamista. Itseohjautuvuuden lisääntynyt tarve johtaa tarpeeseen lisätä tiedon läpinäkyvyyttä kaikilla organisaation tasoilla ja entistä syvempää yhteistyötä eri rakennusprojektin osapuolten välillä, horisontaalisen työvoiman liikkuvuuden tukemista rakennusyritysten sisällä, sekä nykyistä parempaa ja reaaliaikaista tiedolla johtamista, jonka avulla rakennusyritys on kykenevä kehittämään prosessejaan perustuen organisaatioiden faktapohjaiseen oppimiseen.
Tutkimuksen tavoitteena on määrittää rakennusyrityksen organisaatiokulttuurin ja rakentamisen tehokkuuden välistä suhdetta. Tätä määritystyötä varten tutkimuksessa selvitetään Suomen rakentamisen toimialan organisaatiokulttuurin nykytila, sekä rakennusalan ammattilaisten kuvaama toivetila, jossa toiminnan nähdään olevan selvästi nykyistä tehokkaampaa. Rakennusyritysten organisaatiokulttuuria lähestytään työmaaorganisaation tasolta, jolla oletetaan olevan suora yhteys rakentamistoiminnan tehokkuuteen. Lopuksi tutkimuksessa tarkastellaan tapaustutkimuksen keinoin niitä tekijöitä, jotka rakentamisen ammattilaiset kokevat toivotunlaista muutosta edistävinä ja estävinä tekijöinä.
Väitöstutkimus luo uutta tietoa rakennusalan organisaatiokulttuurista Suomessa ja osaltaan täydentää kansainvälistä tutkimusta rakennusalan organisaatiokulttuurin tutkimuskentässä. Tutkimuksen merkittävin tieteellinen kontribuutio liittyy organisaatiokulttuurin nyky- ja toivetilojen kuvaamiseen Suomen rakennusalalla ja suomalaisessa rakennusyrityksessä. Tutkimuksessa havaittiin niin kutsutun vahvan kokonaiskulttuurin korreloivan positiivisesti rakennustyömaiden tehokkuuden kanssa.
Tutkimusta voidaan hyödyntää rakennusyritysten johtamisen kehittämisessä ja lisäämään ymmärrystä organisaatiokulttuurin kompleksisuudesta rakennusalalla eri toimintatasojen välillä (viranomainen, yritys, yksilö). Tutkimuksessa havaitaan, että alan organisaatiokulttuurin kehittäminen vaatii yhtäaikaisia toimia niin viranomaisten tasolla, kuin yritysten ja koulutuksenkin tasolla. Siirtyminen pois nykyisestä kohti toivotunlaista organisaatiokulttuuria rakennusyrityksissä vaatii organisaation jäsenten ja tiimien itseohjautuvuuden korostamista. Itseohjautuvuuden lisääntynyt tarve johtaa tarpeeseen lisätä tiedon läpinäkyvyyttä kaikilla organisaation tasoilla ja entistä syvempää yhteistyötä eri rakennusprojektin osapuolten välillä, horisontaalisen työvoiman liikkuvuuden tukemista rakennusyritysten sisällä, sekä nykyistä parempaa ja reaaliaikaista tiedolla johtamista, jonka avulla rakennusyritys on kykenevä kehittämään prosessejaan perustuen organisaatioiden faktapohjaiseen oppimiseen.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4885]