Pienten lasten äitien yksinäisyys
Myllyniemi, Milja (2021)
Myllyniemi, Milja
2021
Terveystieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-03-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103132551
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103132551
Tiivistelmä
Yksinäisyys on Suomessa melko yleistä, sillä vuonna 2018 suomalaisista yli kaksikymmentä prosenttia koki jollain tasolla yksinäisyyttä. Myös suomalaisista alle 30-vuotiaista äideistä vajaa kolmannes kokee olevansa yksinäinen usein tai jatkuvasti. Pienten lasten äitien yksinäisyyden on todettu johtuvan vähäisestä tukiverkostosta. Erityisesti äidit, joilla ei ole ystäviä tai joilla ei ole tukea omilta vanhemmiltaan, kokevat yksinäisyyttä.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on koota tietoa pienten lasten äitien yksinäisyyden kokemuksista. Tuotettua tietoa voidaan hyödyntää terveydenhuollon ammattilaisten työssä tunnistamaan äitien yksinäisyyttä ja tarjoamaan varhaisessa vaiheessa tukea yksinäisyyttä kokeville äideille. Tutkimuskysymyksenä oli: Millaisia kokemuksia pienten lasten äideillä on yksinäisyydestä?
Tiedonhaku toteutettiin Cinahl-, Medline-, PsykInfo ja Medic – tietokannoista. Haku toteutettiin asiasana- ja vapaasanahaun avulla. Hakusanoina käytettiin äiti, äitiys, yksinäisyys, pieni lapsi, mother, maternity, postpartum, loneliness, infant, baby, toddler, child ja newborn. Sisäänottokriteereinä olivat, että tutkimuksen tulee käsitellä pienten lasten äitien yksinäisyyden kokemusta ja äidiksi tulleita iästä ja etnisestä taustasta riippumatta. Tietokantarajauksina olivat julkaisuvuosi 2010-2020, vertaisarvioitu alkuperäistutkimus ja suomen tai englannin kieli. Hakutulos kokonaisuudessaan ennen tietokantarajauksia oli 938 viitettä ja tietokantarajausten jälkeen 406 tutkimusta. Tietokantahaun avulla katsaukseen valikoitui yhteensä 11 tutkimusta. Koska määrä ei ollut riittävä, suoritettiin vielä manuaalihaku eli valittujen tutkimusten lähdeluettelot käytiin läpi. Manuaalihaun avulla löydettiin vielä 5 sisäänottokriteerit täyttävää tutkimusta. Katsaukseen valittiin yhteensä 16 alkuperäistutkimusta, jotka analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Alkuperäistutkimusten laadunarviointi suoritettiin Joanna Briggs Instituutin arviointikriteeristöä hyödyntäen.
Äidit toivat esiin kokemuksia yksinäisyyden aiheuttajista ja seurauksista sekä yksinäisyyttä vähentävistä tekijöistä. Merkittävimpiä yksinäisyyden aiheuttajia olivat pelko epäonnistumisesta vanhempana, vaikeudet omassa äitiydessä, vaikeudet sosiaalisissa suhteissa, konkreettinen eristäytyminen muista sekä haasteet tukiverkostossa. Yksinäisyyden seurauksia olivat erilaiset yksinäisyyden muodot sekä äidin psyykkisen terveyden heikkeneminen. Äidit kokivat, että yksinäisyyttä vähensivät älylaitteiden hyödyt sekä riittävä tukiverkosto.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että äitien yksinäisyyteen vaikuttaa merkittävästi ympärillä oleva tukiverkosto. Äidit kaipaavat käytännön tukea, mutta myös emotionaalista tukea sekä puolisolta että muilta äideiltä. Äitiys tuo mukanaan haastavia tilanteita ja tunteita. Vaatimukset omalle äitiydelle voi olla korkeat ja äidit pelkäävät muiden tuomitsemista. Äidit kokivat, että yksinäisyydellä on negatiivisia vaikutuksia psyykkiseen terveyteen. Sen vuoksi yksinäisyyden tunnistaminen ja siitä puhuminen on tärkeää niin neuvoloissa kuin läheisissä ihmissuhteissakin.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on koota tietoa pienten lasten äitien yksinäisyyden kokemuksista. Tuotettua tietoa voidaan hyödyntää terveydenhuollon ammattilaisten työssä tunnistamaan äitien yksinäisyyttä ja tarjoamaan varhaisessa vaiheessa tukea yksinäisyyttä kokeville äideille. Tutkimuskysymyksenä oli: Millaisia kokemuksia pienten lasten äideillä on yksinäisyydestä?
Tiedonhaku toteutettiin Cinahl-, Medline-, PsykInfo ja Medic – tietokannoista. Haku toteutettiin asiasana- ja vapaasanahaun avulla. Hakusanoina käytettiin äiti, äitiys, yksinäisyys, pieni lapsi, mother, maternity, postpartum, loneliness, infant, baby, toddler, child ja newborn. Sisäänottokriteereinä olivat, että tutkimuksen tulee käsitellä pienten lasten äitien yksinäisyyden kokemusta ja äidiksi tulleita iästä ja etnisestä taustasta riippumatta. Tietokantarajauksina olivat julkaisuvuosi 2010-2020, vertaisarvioitu alkuperäistutkimus ja suomen tai englannin kieli. Hakutulos kokonaisuudessaan ennen tietokantarajauksia oli 938 viitettä ja tietokantarajausten jälkeen 406 tutkimusta. Tietokantahaun avulla katsaukseen valikoitui yhteensä 11 tutkimusta. Koska määrä ei ollut riittävä, suoritettiin vielä manuaalihaku eli valittujen tutkimusten lähdeluettelot käytiin läpi. Manuaalihaun avulla löydettiin vielä 5 sisäänottokriteerit täyttävää tutkimusta. Katsaukseen valittiin yhteensä 16 alkuperäistutkimusta, jotka analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Alkuperäistutkimusten laadunarviointi suoritettiin Joanna Briggs Instituutin arviointikriteeristöä hyödyntäen.
Äidit toivat esiin kokemuksia yksinäisyyden aiheuttajista ja seurauksista sekä yksinäisyyttä vähentävistä tekijöistä. Merkittävimpiä yksinäisyyden aiheuttajia olivat pelko epäonnistumisesta vanhempana, vaikeudet omassa äitiydessä, vaikeudet sosiaalisissa suhteissa, konkreettinen eristäytyminen muista sekä haasteet tukiverkostossa. Yksinäisyyden seurauksia olivat erilaiset yksinäisyyden muodot sekä äidin psyykkisen terveyden heikkeneminen. Äidit kokivat, että yksinäisyyttä vähensivät älylaitteiden hyödyt sekä riittävä tukiverkosto.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että äitien yksinäisyyteen vaikuttaa merkittävästi ympärillä oleva tukiverkosto. Äidit kaipaavat käytännön tukea, mutta myös emotionaalista tukea sekä puolisolta että muilta äideiltä. Äitiys tuo mukanaan haastavia tilanteita ja tunteita. Vaatimukset omalle äitiydelle voi olla korkeat ja äidit pelkäävät muiden tuomitsemista. Äidit kokivat, että yksinäisyydellä on negatiivisia vaikutuksia psyykkiseen terveyteen. Sen vuoksi yksinäisyyden tunnistaminen ja siitä puhuminen on tärkeää niin neuvoloissa kuin läheisissä ihmissuhteissakin.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]