Köyhyyden taakka : Kirjallisuuskatsaus lapsena koetun köyhyyden vaikutuksista aikuisuuteen
Kemppi, Pinja (2021)
Kemppi, Pinja
2021
Sosiaalityön kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-03-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103112536
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103112536
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan lapsuudessa koetun köyhyyden ja siihen linkittyvän huono-osaisuuden vaikutuksia aikuisuudessa ja aikuisuuteen. Tavoitteena on tutkielman aikana muodostaa yleiskuva siitä, mitä lapsuudessa koettu köyhyys tarkoittaa ja millaisia seurauksia on sillä, että lapsuuden perheen köyhyys seuraa mukana aikuisuuteen. Tutkimuskysymys on, millaisia vaikutuksia lapsuudessa koetulla köyhyydellä on aikuisuudessa. Teoriaosuus pitää sisällään köyhyyden, huono-osaisuuden ja ylisukupolvisuuden käsitteiden avaamista sekä köyhyyden ilmiön tarkastelua lapsuuden näkökulmasta. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään sosiaalityön tehtävää yhteiskunnassa ja sitä, miten köyhyys näkyy sosiaalityössä.
Tutkimuskysymykseen etsitään vastausta aineistosta, joka koostuu kymmenestä vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista. Niistä yksi on tehty Suomessa ja muut ovat kansainvälisiä, englanniksi kirjoitettuja artikkeleita. Kaikki tutkimukset on tehty 2000-luvulla. Köyhyyden ja sen ylisukupolvisuuden ilmiöitä lähestytään tutkimusartikkeleissa eri näkökulmista, joten aineiston perusteella on mahdollista vastata tutkimuskysymykseen kattavasti. Tutkimusmenetelmänä toimii integroiva kirjallisuuskatsaus ja aineiston analyysi on toteutettu sisällönanalyysilla.
Tutkimuksen tulokset on jaettu kahteen osaan: sosioekonomiseen asemaan sekä hyvinvointiin ja ihmissuhteisiin. Tulokset osoittavat, että lapsuudessa koettu köyhyys näkyy aikuisena erityisesti matalampana koulutustasona. Koulutuksella on suuri merkitys työllistymismahdollisuuksiin ja siihen, millaisen toimeentulon yksilö voi saavuttaa, joten köyhyys usein periytyy nimenomaan matalamman koulutustason kautta. Lisäksi lapsuudessa koettu köyhyys vaikuttaa laajasti aikuisuuden hyvinvointiin sekä ihmissuhteisiin. Riski ylipainolle ja liikalihavuudelle on korkeampi, terveys ja onnellisuus koetaan heikommaksi, itsetunto on alhaisempi, vastuun ottaminen alkaa aikaisemmin ja parisuhdetyytyväisyys voi olla matalampi kuin köyhyyttä kokemattomilla verrokeilla. Lapsuudessa koetulla köyhyydellä voi siis olla kokonaisvaltainen vaikutus ihmisen aikuisuuden elämään.
Köyhyys ja huono-osaisuus kietoutuvat yhteen ja lisäävät yksilön riskejä kohdata elämänsä varrella monenlaisia haasteita ja vaikeuksia, kuten tulokset osoittavat. Hyväosaisuus ja vakaa toimeentulo puolestaan suojaavat näiltä riskeiltä, mikä näkyy jo lapsuuden aikana konkreettisesti parempana koulumenestyksenä, mahdollisuutena harrastaa ja ylipäätään elää lapsuutta kohtuullisen huolettomasti. Kaikilla lapsilla tulisi olla yhtäläinen oikeus hyvään ja turvalliseen lapsuuteen sekä myöhemmin aikuisuuteen ilman ylisukupolvisen huono-osaisuuden ja köyhyyden taakkaa. Poliittisessa päätöksenteossa köyhyyden vaikutukset tulisi tunnistaa ja huomioida, jotta niihin puuttuminen on mahdollista yhteiskunnan rakenteiden tasolla. Riittävien resurssien turvaaminen palveluille, korkeatasoinen perusturva ja kattavat etuudet sekä palvelujärjestelmän laadukas ja tarkoituksenmukainen kehittäminen ovat toimenpiteitä, joilla köyhyyteen voidaan puuttua ja sen aikaansaamia ylisukupolvisia ketjuja katkoa.
Tutkimuskysymykseen etsitään vastausta aineistosta, joka koostuu kymmenestä vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista. Niistä yksi on tehty Suomessa ja muut ovat kansainvälisiä, englanniksi kirjoitettuja artikkeleita. Kaikki tutkimukset on tehty 2000-luvulla. Köyhyyden ja sen ylisukupolvisuuden ilmiöitä lähestytään tutkimusartikkeleissa eri näkökulmista, joten aineiston perusteella on mahdollista vastata tutkimuskysymykseen kattavasti. Tutkimusmenetelmänä toimii integroiva kirjallisuuskatsaus ja aineiston analyysi on toteutettu sisällönanalyysilla.
Tutkimuksen tulokset on jaettu kahteen osaan: sosioekonomiseen asemaan sekä hyvinvointiin ja ihmissuhteisiin. Tulokset osoittavat, että lapsuudessa koettu köyhyys näkyy aikuisena erityisesti matalampana koulutustasona. Koulutuksella on suuri merkitys työllistymismahdollisuuksiin ja siihen, millaisen toimeentulon yksilö voi saavuttaa, joten köyhyys usein periytyy nimenomaan matalamman koulutustason kautta. Lisäksi lapsuudessa koettu köyhyys vaikuttaa laajasti aikuisuuden hyvinvointiin sekä ihmissuhteisiin. Riski ylipainolle ja liikalihavuudelle on korkeampi, terveys ja onnellisuus koetaan heikommaksi, itsetunto on alhaisempi, vastuun ottaminen alkaa aikaisemmin ja parisuhdetyytyväisyys voi olla matalampi kuin köyhyyttä kokemattomilla verrokeilla. Lapsuudessa koetulla köyhyydellä voi siis olla kokonaisvaltainen vaikutus ihmisen aikuisuuden elämään.
Köyhyys ja huono-osaisuus kietoutuvat yhteen ja lisäävät yksilön riskejä kohdata elämänsä varrella monenlaisia haasteita ja vaikeuksia, kuten tulokset osoittavat. Hyväosaisuus ja vakaa toimeentulo puolestaan suojaavat näiltä riskeiltä, mikä näkyy jo lapsuuden aikana konkreettisesti parempana koulumenestyksenä, mahdollisuutena harrastaa ja ylipäätään elää lapsuutta kohtuullisen huolettomasti. Kaikilla lapsilla tulisi olla yhtäläinen oikeus hyvään ja turvalliseen lapsuuteen sekä myöhemmin aikuisuuteen ilman ylisukupolvisen huono-osaisuuden ja köyhyyden taakkaa. Poliittisessa päätöksenteossa köyhyyden vaikutukset tulisi tunnistaa ja huomioida, jotta niihin puuttuminen on mahdollista yhteiskunnan rakenteiden tasolla. Riittävien resurssien turvaaminen palveluille, korkeatasoinen perusturva ja kattavat etuudet sekä palvelujärjestelmän laadukas ja tarkoituksenmukainen kehittäminen ovat toimenpiteitä, joilla köyhyyteen voidaan puuttua ja sen aikaansaamia ylisukupolvisia ketjuja katkoa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [6978]