Luokanopettajien näkemyksiä ajattelun ja oppimaan oppimisen taidoista
Aitto-oja, Aada (2021)
Aitto-oja, Aada
2021
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-04-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103112528
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103112528
Tiivistelmä
Tässä pro gradu –tutkielmassa selvitettiin luokanopettajien näkemyksiä ajattelun ja oppimaan oppimisen taidoista sekä niiden kehittämisestä koulussa. Lisäksi kiinnostuksen kohteena oli luokanopettajien näkemykset ongelmanratkaisutaidoista, jotka kuuluvat keskeisesti ajattelun ja oppimaan oppimisen käsitteeseen. Koska oppimaan oppimisen ja ajattelutaitojen kehittäminen on mahdollista koulussa, ja niiden hallitseminen tärkeää yhä enenevissä määrin myös tulevaisuudessa, on niihin liittyvän opetuksen tutkiminen tärkeää. Ajattelu ja oppimaan oppiminen sisältyy myös perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2014) yhtenä laaja-alaisen osaamisen osa-alueena. Opettajien käsityksiä tutkimalla saadaan tärkeää tietoa siitä, millaiset näkemykset ohjailevat ajattelun ja oppimaan oppimisen kehittämistä tämän päivän peruskoulussa sekä missä määrin ne vastaavat kognitiivisen kehityksen tukemisen teoreettisia lähtökohtia.
Tässä tutkimuksessa ajattelu ja oppimaan oppiminen perustuu oppimaan oppimisen käsitteeseen (Hautamäki, ym., 2002). Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen pohjautuu Demetrioun kognitiivisen kehityksen teoriaan (Demetriou, ym. 2011). Tutkimus on fenomenografinen laadullinen tutkimus, joka tuo esiin opettajien antamia merkityksiä tutkittavasta ilmiöstä. Aineisto hankittiin haastattelemalla kymmentä pirkanmaalaista luokanopettajaa. Osa haastatteluista tehtiin REAL- tutkimusryhmän arviointihankkeen toiminnan yhteydessä.
Opettajien haastatteluissa ajattelu ja oppimaan oppiminen määriteltiin sisältöjen lisäksi kehittämisen ja merkittävyyden kautta, mikä voi kertoa opettajien puutteellisesta käsitteisiin liittyvästä tuntemuksesta. Ongelmanratkaisutaidot nähtiin sekä yleisinä, että oppimistehtävissä tarvittavina ongelmanratkaisutaitoina, kun taas niiden kehittämiseen liittyvät näkemykset sisälsivät pääasiassa oppimistehtäviin liittyviä kuvauksia. Tulosten perusteella opettajat sisällyttivät ajattelun ja oppimaan oppimisen käsitteeseen kriittisen ajattelun, tiedonhankinnan ja päättelytaidot. Kehittämiseen liittyvissä määritelmissä opettajat korostivat myös oppimisen tekniikoiden merkitystä sekä affektiivisten tekijöiden kuten asenteiden ja uskomusten vaikutusta taitojen kehittämisessä. Vaikka ajattelun ja oppimaan oppimisen tärkeyttä korostettiin, ei taitojen tietoisesta kehittämisestä oltu yksimielisiä. Joidenkin näkemysten mukaan ajattelun ja oppimaan oppimisen nähtiin kehittyvän muun koulun toiminnan ohessa, kun taas vastakohtaisesti tuloksista nousi esiin käsityksiä, joiden mukaan kehittäminen vaatii opettajalta tietoista huomiointia. Kehittämiseen liittyvissä näkemyksissä korostettiin oppilaan aktiivista toimijuutta oppimisprosessissa, vuorovaikutuksen merkitystä sekä oppimisen keinojen tarjoamista.
Vaikka opettajat olivat sisäistäneet suuren osan ajattelun ja oppimaan oppimisen kehittämiseen liittyviä elementtejä, vaikuttaa siltä, että käsitteiden merkitystä tulisi selventää niin täydennys- kuin opettajakoulutuksessa. Huomiota tulisi kiinnittää mielen toimintaan ja sen kehittämiseen liittyvään tiedostamiseen. Tutkimus osoittaa, että opettajat tarvitsevat lisää tietoa siitä, kuinka oppiainerajat ylittävää osaamista voidaan kehittää koulun arjessa.
Tässä tutkimuksessa ajattelu ja oppimaan oppiminen perustuu oppimaan oppimisen käsitteeseen (Hautamäki, ym., 2002). Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen pohjautuu Demetrioun kognitiivisen kehityksen teoriaan (Demetriou, ym. 2011). Tutkimus on fenomenografinen laadullinen tutkimus, joka tuo esiin opettajien antamia merkityksiä tutkittavasta ilmiöstä. Aineisto hankittiin haastattelemalla kymmentä pirkanmaalaista luokanopettajaa. Osa haastatteluista tehtiin REAL- tutkimusryhmän arviointihankkeen toiminnan yhteydessä.
Opettajien haastatteluissa ajattelu ja oppimaan oppiminen määriteltiin sisältöjen lisäksi kehittämisen ja merkittävyyden kautta, mikä voi kertoa opettajien puutteellisesta käsitteisiin liittyvästä tuntemuksesta. Ongelmanratkaisutaidot nähtiin sekä yleisinä, että oppimistehtävissä tarvittavina ongelmanratkaisutaitoina, kun taas niiden kehittämiseen liittyvät näkemykset sisälsivät pääasiassa oppimistehtäviin liittyviä kuvauksia. Tulosten perusteella opettajat sisällyttivät ajattelun ja oppimaan oppimisen käsitteeseen kriittisen ajattelun, tiedonhankinnan ja päättelytaidot. Kehittämiseen liittyvissä määritelmissä opettajat korostivat myös oppimisen tekniikoiden merkitystä sekä affektiivisten tekijöiden kuten asenteiden ja uskomusten vaikutusta taitojen kehittämisessä. Vaikka ajattelun ja oppimaan oppimisen tärkeyttä korostettiin, ei taitojen tietoisesta kehittämisestä oltu yksimielisiä. Joidenkin näkemysten mukaan ajattelun ja oppimaan oppimisen nähtiin kehittyvän muun koulun toiminnan ohessa, kun taas vastakohtaisesti tuloksista nousi esiin käsityksiä, joiden mukaan kehittäminen vaatii opettajalta tietoista huomiointia. Kehittämiseen liittyvissä näkemyksissä korostettiin oppilaan aktiivista toimijuutta oppimisprosessissa, vuorovaikutuksen merkitystä sekä oppimisen keinojen tarjoamista.
Vaikka opettajat olivat sisäistäneet suuren osan ajattelun ja oppimaan oppimisen kehittämiseen liittyviä elementtejä, vaikuttaa siltä, että käsitteiden merkitystä tulisi selventää niin täydennys- kuin opettajakoulutuksessa. Huomiota tulisi kiinnittää mielen toimintaan ja sen kehittämiseen liittyvään tiedostamiseen. Tutkimus osoittaa, että opettajat tarvitsevat lisää tietoa siitä, kuinka oppiainerajat ylittävää osaamista voidaan kehittää koulun arjessa.