Pandemian vaikutukset kuntatalouden arkeen: Case - Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut
Lilja, Veera (2021)
Lilja, Veera
2021
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-03-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103112526
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103112526
Tiivistelmä
Koronavirus yllätti vakavuudellaan koko maailman vuoden 2020 alussa, kun se sairastutti ihmisiä. Pian huomattiin, että pandemia vaikuttaa globaalisti ja sen myötä valtiot joutuivat tekemään ratkaisuja viruksen leviämisen estämiseksi. Yhteiskunnat seisahtuivat ja maailmantalous heikkeni äkillisesti. Vaikutukset heijastuivat myös Suomeen. Kuntien taloustilanteen arveltiin heikkenevän, kun skenaariona oli tulopohjan romahtaminen ja toisaalta pandemiasta syntyvien lisäkustannusten aiheutuminen.
Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisia ensivaikutuksia pandemian myötä on ilmennyt kunnan talouden arjessa sekä tarkastella, miten pandemia vaikuttaa kunnan talouden tasapainoon. Tutkimuskysymyksistä ensimmäinen olikin, miten pandemia on vaikuttanut kunnan talouteen. Alakysymyksenä oli, millaisia vaikutuksia pandemialla on ollut palveluissa ja sen myötä taloudessa. Toinen tutkimuskysymys oli, miten pandemia vaikuttaa kunnan talouden tasapainoon. Alakysymyksenä oli, mitä talouden tasapaino tarkoittaa pandemiatilanteessa. Koska tutkimuksen ilmiö taustoineen on ainutlaatuinen, tutkimusongelmaan ei löydy suoraan sellaisenaan sovellettavaa teoriaa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on kuitenkin koottu siten, että se auttaa ymmärtämään kuntatalouden perusperiaatteita sekä kriisitilanteen vaikutuksia kuntatalouteen.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksen kohdeorganisaatio valikoitui tutkijan intressien kautta sekä siitä syystä, että organisaation koettiin soveltuvan ilmiön tutkimiseen erityisen hyvin. Tutkimuksen kohdeorganisaatio oli Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin kahden eri haastattelukierroksen myötä, jotta aineistosta saatiin mahdollisimman kattava ja informatiivinen. Haastattelut toteutettiin mahdollisimman avoimina teemahaastattelurungon toimiessa haastatteluiden tukena.
Tutkimuksen empiirinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysin mukaisesti. Aineistosta etsittiin keskeisiä teemoja ja toistuvia sanoja ja aihepiirejä, joiden avulla aineisto luokiteltiin ylä- ja alaluokkiin. Tuloksista ilmeni, että pandemia vaikuttaa kunnan talouteen monella eri tavalla. Pandemialla on vaikutuksia kunnan talouteen kustannuksia lisäävästi, mutta toisaalta kustannuksia myös säästyi joissain palveluissa. Kunnan tuloissa tapahtui myös merkittäviä muutoksia. Pandemia vaikuttaa myös kunnan talouden tehtäviin, sillä tilanteen jatkumisesta ei tiedetä ja vaikutusten ennakoiminen on haasteellista. Yksi pääteema, joka toistui aineistossa, olikin epävarmuus. Pandemia luo epävarmuutta talouden lukuihin ja talouden työtehtäviin. Erityisesti pandemian välillisiä vaikutuksia talouteen on vaikea selvittää, mikä lisää epävarmuutta entisestään.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että pandemia luo epävarmuutta talouteen, talouden tuleviin näkymiin ja talouden tehtäviin. Talouden tasapainon kannalta pandemiatilanne on hyvin huolestuttava, sillä erityisesti kunnan tulojen arvellaan tulevien vuosien aikana romahtavan ja valtion suora koronatuki nähdään vain hetkellisenä helpotuksena. Myös pandemian aikana kertyneen hoitovelan ja muiden kasautuneiden ongelmien arvioidaan purkautuvan tulevina vuosina aiheuttaen lisäkustannuksia. Talouden tasapaino käsitteenä saa pandemian myötä uuden näkökulman. Pandemia-aikana talouden tasapaino nähdään dynaamisesti muuttuvana käsitteenä, jota varjostaa epävarmuus. Sitä mukaan, kun pandemian vaikutuksia ilmenee, myös kunnan talouden tasapainon tulkinta muuttuu.
Jatkotutkimusta olisi mielenkiintoista tehdä laajemmin Suomen kunnista ja selvittää esimerkiksi kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien avulla, millaisia vaikutuksia pandemialla on ollut kuntatalouteen pidemmällä aikavälillä. Toisaalta voisi olla mielenkiintoista tutkia myös sitä, millaisia toimenpiteitä kunta toteuttaa tai millaisen strategian kunta valitsee talouden tasapainottamiseksi pandemian jälkeen.
Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisia ensivaikutuksia pandemian myötä on ilmennyt kunnan talouden arjessa sekä tarkastella, miten pandemia vaikuttaa kunnan talouden tasapainoon. Tutkimuskysymyksistä ensimmäinen olikin, miten pandemia on vaikuttanut kunnan talouteen. Alakysymyksenä oli, millaisia vaikutuksia pandemialla on ollut palveluissa ja sen myötä taloudessa. Toinen tutkimuskysymys oli, miten pandemia vaikuttaa kunnan talouden tasapainoon. Alakysymyksenä oli, mitä talouden tasapaino tarkoittaa pandemiatilanteessa. Koska tutkimuksen ilmiö taustoineen on ainutlaatuinen, tutkimusongelmaan ei löydy suoraan sellaisenaan sovellettavaa teoriaa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on kuitenkin koottu siten, että se auttaa ymmärtämään kuntatalouden perusperiaatteita sekä kriisitilanteen vaikutuksia kuntatalouteen.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksen kohdeorganisaatio valikoitui tutkijan intressien kautta sekä siitä syystä, että organisaation koettiin soveltuvan ilmiön tutkimiseen erityisen hyvin. Tutkimuksen kohdeorganisaatio oli Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin kahden eri haastattelukierroksen myötä, jotta aineistosta saatiin mahdollisimman kattava ja informatiivinen. Haastattelut toteutettiin mahdollisimman avoimina teemahaastattelurungon toimiessa haastatteluiden tukena.
Tutkimuksen empiirinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysin mukaisesti. Aineistosta etsittiin keskeisiä teemoja ja toistuvia sanoja ja aihepiirejä, joiden avulla aineisto luokiteltiin ylä- ja alaluokkiin. Tuloksista ilmeni, että pandemia vaikuttaa kunnan talouteen monella eri tavalla. Pandemialla on vaikutuksia kunnan talouteen kustannuksia lisäävästi, mutta toisaalta kustannuksia myös säästyi joissain palveluissa. Kunnan tuloissa tapahtui myös merkittäviä muutoksia. Pandemia vaikuttaa myös kunnan talouden tehtäviin, sillä tilanteen jatkumisesta ei tiedetä ja vaikutusten ennakoiminen on haasteellista. Yksi pääteema, joka toistui aineistossa, olikin epävarmuus. Pandemia luo epävarmuutta talouden lukuihin ja talouden työtehtäviin. Erityisesti pandemian välillisiä vaikutuksia talouteen on vaikea selvittää, mikä lisää epävarmuutta entisestään.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että pandemia luo epävarmuutta talouteen, talouden tuleviin näkymiin ja talouden tehtäviin. Talouden tasapainon kannalta pandemiatilanne on hyvin huolestuttava, sillä erityisesti kunnan tulojen arvellaan tulevien vuosien aikana romahtavan ja valtion suora koronatuki nähdään vain hetkellisenä helpotuksena. Myös pandemian aikana kertyneen hoitovelan ja muiden kasautuneiden ongelmien arvioidaan purkautuvan tulevina vuosina aiheuttaen lisäkustannuksia. Talouden tasapaino käsitteenä saa pandemian myötä uuden näkökulman. Pandemia-aikana talouden tasapaino nähdään dynaamisesti muuttuvana käsitteenä, jota varjostaa epävarmuus. Sitä mukaan, kun pandemian vaikutuksia ilmenee, myös kunnan talouden tasapainon tulkinta muuttuu.
Jatkotutkimusta olisi mielenkiintoista tehdä laajemmin Suomen kunnista ja selvittää esimerkiksi kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien avulla, millaisia vaikutuksia pandemialla on ollut kuntatalouteen pidemmällä aikavälillä. Toisaalta voisi olla mielenkiintoista tutkia myös sitä, millaisia toimenpiteitä kunta toteuttaa tai millaisen strategian kunta valitsee talouden tasapainottamiseksi pandemian jälkeen.