Transnaisten ääni- ja vuorovaikutuskokemukset ICF-luokituksen näkökulmasta: Kahden transnaisen tapaustutkimus

Abstract

Puheääni aiheuttaa sukupuoltaan korjaaville transnaisille usein huolta, koska heitä ei äänensä vuoksi välttämättä tunnisteta naisiksi. Sukupuoli-identiteetin vastainen ääni voi estää transnaisia elämästä normaalia, laadukasta elämää kohtaamatta pilkkaa ja syrjintää. Äänestä ja vuorovaikutuksesta johtuvat epämiellyttävät tunnekokemukset voivat aiheuttaa osallistumisen ja sosiaalisen kanssakäymisen rajoitteita. Suomessa aihetta on kuitenkin tutkittu vielä melko vähän, ja tutkimusta tarvitaan lisää. Tämän tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli tutkia kahden transnaisen osalta suomalaisten transnaisten ääni- ja vuorovaikutuskokemuksia. Näin saatiin arvokasta tietoa sukupuoli-identiteettiä vastaamattoman äänen vaikutuksesta toimintakykyyn, terveyteen ja elämänlaatuun. Aineistona käytettiin kahden transnaisen teemahaastattelua, joiden sisältö analysoitiin määrällisesti ja laadullisesti. Ääni- ja vuorovaikutuskokemuksien jäsentelyn viitekehyksenä käytettiin ICF-luokitusta (International Classification of Functioning, Disability and Health), joka kuvaa ihmisen toimintakykyä ja toimintarajoitteita monipuolisessa ja järjestelmällisessä viitekehyksessä ja soveltuu hyvin tieteellisen tutkimukseen. Haastatteluaineistot jaoteltiin semanttisiin yksiköihin, joiden sisältö ryhmiteltiin ICF luokituksen mukaisiin aihealueisiin kahden portaan tarkkuudella. Näin saatiin selville, mitä ääneen ja vuorovaikutukseen liittyviä kokemuksia transnaisilla on ja mitkä ICF:n aihealueet ja pääluokat niitä kuvaavat.

Transnaisten ääni- ja vuorovaikutuskokemuksien tutkiminen antoi mahdollisuuden tarkastella myös suomennettua Trans Woman Voice Questionnaire (TWVQ) -lomaketta. Kyselyllä voidaan selvittää transnaisten kokemuksia omasta äänestä, äänenkäyttöön liittyvistä mahdollisista äänioireista sekä sukupuoli-identiteetin kanssa ristiriidassa olevan äänen vaikutuksista elämään. Itsearviointi on tärkeää, koska sen merkitys ääniterapian tavoitteiden asettamisessa ja arvioinnissa on kyseisen asiakasryhmän kohdalla suuri. Suomennetun TWVQ-lomakkeen lisäksi ei ole vielä toistaiseksi käytössä muita transnaisille suunnattuja suomenkielisiä itsearviointivälineitä. Suomennetun kyselyn reliabiliteettia on jo tutkittu, ja se on todettu korkeaksi. Kyselyn psykometrisen arvioinnin seuraava askel on tutkia sen sisältövaliditeettia. Tämän tutkimuksen toisena tavoitteena oli alustavasti tutkia kahden transnaisen kokemusten osalta sitä, miten hyvin suomennettu TWVQ-lomake kuvaa suomalaisten transnaisten ääni- ja vuorovaikutuskokemuksia. Kyselyn väittämät ryhmiteltiin haastattelujen tapaan ICF-luokituksen mukaisiin pääluokkiin ja aihealueisiin, jolloin transnaisten kokemuksia voitiin verrata TWVQ-lomakkeen väittämiin.

Transnaisten ääni- ja vuorovaikutuskokemuksista nousivat esille etenkin erilaiset ääni- ja puhetoiminnot, kommunikoinnin rajoitukset, vuorovaikutuskumppanin henkilöllisyys, tunnekokemukset, sukupuoli-identiteetti sekä ympäristön ihmisten osoittama tuki ja asenteet. Ääni- ja puhetoiminnoista merkittäviä olivat erityisesti äänenkorkeus ja sen osuus feminiinisessä äänenkäytössä. Lisäksi tutkittavat kuvailivat äänenkorkeudessaan tapahtuneita muutoksia ja feminiinisen äänen ylläpitämistä ja hallittavuutta vaikeuttavia tekijöitä. Kommunikoinnin rajoitukset kohdistuivat enemmän tunteisiin kuin suorituksiin. Kielteiset tunteet ja korostunut itsetietoisuus omasta äänestä olivat vaikeuttaneet sukupuolenmukaista kommunikointia, mutta ne eivät kuitenkaan olleet estäneet tutkittavia ilmaisemasta itseään. Ääni- ja vuorovaikutuskokemuksiin liittyvät tunnekokemukset vaihtelivat, ja erityisesti vuorovaikutuskumppaneiden henkilöllisyys vaikutti syntyneisiin tunteisiin. Lisäksi tutkimushenkilöt kuvailivat tunnetilojen vaikutusta äänentuottoon. Sukupuoli-identiteettiin liittyvissä ajatuksissa olivat esillä äänen ja sukupuoli-identiteetin välinen suhde ja tyytyväisyys omaan ääneen. Myös äänen ja ulkoisen olemuksen välistä yhteyttä pohdittiin: ulkonäön koettiin tukevan äänestä tehtävää sukupuolen tulkintaa. Ympäristön ääneen liittyviä reaktioita käsittelevissä kokemuksissa ilmeni vain myönteisiä reaktioita, vaikka kielteisen vastaanoton mahdollisuus koettiinkin ahdistavaksi. Tärkeimmät aihealueet toistuivat sekä tutkittavien ääni- ja vuorovaikutuskokemuksissa että TWVQ:n väittämissä. Tämän tutkielman mukaan kysely on kattava kuvaamaan ainakin tärkeimpiä transnaisten ääneen ja vuorovaikutukseen kohdistuvia itsearvioinnin osa-alueita, mutta sisäisen validiteetin selvittämiseksi tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta.