Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Verensiirrot ja hemoglobiinitavoitteet aneurysmaattisilla lukinkalvonalaisvuotopotilailla myöhäisen aivoiskemian ehkäisyssä

Koskela, Noora (2021)

 
Avaa tiedosto
KoskelaNoora.pdf (565.2Kt)
Lataukset: 



Koskela, Noora
2021

Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-03-18
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103102509
Tiivistelmä
Myöhäinen aivoiskemia (DCI; delayed cerebral ischemia) on yksi pelätyimmistä aneurysmaattisen lukinkalvonalaisvuodon (aSAV; aneurysmaattinen subaraknoidaalivuoto) komplikaatioista. Tutkimuksissa siihen on liitetty mm. korkeampi kuolleisuus ja neurologisen toimintakyvyn pysyvä heikkeneminen.Vaikka suoraa yhteyttä ei ole pystytty osoittamaan, yhtenä DCI:n kehittymisen taustalla olevista tekijöistä on pidetty monitekijäisesti syntyvää anemiaa. Tästä johtuen DCI:n ehkäisy- ja hoitomuodoksi on vakiintunut punasolujen antaminen joko ns. restriktiivisen tai liberaalin verensiirtoprotokollan mukaisesti. Edelleen on kuitenkin epäselvää, kumpaa verensiirtotapaa tulisi noudattaa tässä potilasryhmässä: mitä hemoglobiiniarvoa tulisi pitää verensiirron käynnistävänä raja-arvona (ns. transfuusiotrigger) ja mikä tulisi olla hemoglobiinitavoite DCI:n ehkäisemiseksi ja pitkän aikavälin neurologisen toipumisen optimoimiseksi. Myös optimaalisin verensiirtoaikaikkuna on toistaiseksi epäselvä.

Tämä syventävä opintoprojekti on takautuvasti toteutettu rekisteritutkimus, jossa tarkastellaan Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2010–2014 hoidettuja aSAV-potilaita. Tavoitteena oli selvittää, onko matalien hemoglobiiniarvojen, DCI:n ilmaantuvuuden ja heikomman neurologisen toipumisen välillä osoitettavissa yhteys sekä millä hemoglobiiniarvoilla potilaille annettiin punasoluja ja kuinka paljon.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 443:en potilaan hemoglobiiniarvoja sekä annettuja punasolusiirtoja seuranta-aikana. Primaarisina päätetapahtumina tarkasteltiin myöhäisen aivoiskemian ilmaantuvuutta sekä potilaiden neurologista tilaa kotiutumisvaiheessa. Tilastollisissa analyyseissä selvitettiin univarianttianalyysinä kahden ensimmäisen seurantapäivän ja koko hoitojakson matalimpien hemoglobiiniarvojen keskiarvot, hemoglobiiniarvojen 90 g/L ja 70 g/L alittumisen ilmaantuvuudet ja niihin assosioituvat punasolusiirrot. Lisäksi analysoitiin punasolusiirtojen ilmaantuvuus sekä keskimääräiset transfuusiotriggerit ja siirretyn veren määrät. Lisäksi selvitettiin hemoglobiiniparametrien ja päätetapahtumien välisiä yhteyksiä.

Tutkimuspopulaatiossa DCI:n ilmaantuvuus oli 38,1 %. Seurantajakson nadir-hemoglobiinien keskiarvo oli 108,3 (±15,1) g/L. Ensimmäisen ja toisen seurantapäivän minimihemoglobiinien keskiarvot olivat 126,2 (±14,3) g/L ja 119,6 (±13,7) g/L. Koko otannasta punasoluja sai 17,9 %. Punasolusiirtoja rekisteröitiin 138, keskimääräinen kerralla siirrettyn veren määrä oli 600 (300–900) ml. Keskimääräinen transfuusiotrigger noudatteli liberaalin verensiirtoprotokollan mukaisia arvoja [hemoglobiini med. 94 (90,75–97) g/L]. Potilaista 10,8 %:lla (n=47) hemoglobiiniarvo tippui seuranta-aikana alle arvon 90 g/L ja näistä potilaista 74,5 % sai punasoluja. DCI- ja non-DCI -ryhmiä vertailtaessa DCI -ryhmän minimihemoglobiinien keskiarvot olivat tilastollisesti merkitsevästi matalammat sekä ensimmäisenä (124,1 ±15,6 g/L vs. 127,6 ±13,3 (p=0,018)) että toisena seurantapäivänä (117,8 ± 14,9 g/L vs. 120,6 ± 12,7 g/L (p=0,036)). Neurologisesti heikommin toipuneilla todettiin matalammat minimihemoglobiiniarvojen mediaanit hyvin toipuneisiin verrattuna (101,0 (94-115) g/L vs. 114 (104-123) g/L (p<0,001)). DCI:n ilmaantuvuuden ja heikomman neurologisen toipumisen havaittiin riippuvan tilastollisesti merkitsevästi hemoglobiiniarvon 90 g/L alittumisesta (p<0,001).
Tutkimuksessa osoitettiin, että sekä matalammat keskimääräiset hemoglobiiniparametrit kahtena ensimmäisenä seurantapäivänä että hemoglobiiniarvon tippuminen alle arvon 90 g/L ovat yhteydessä DCI:n ilmaantumiseen ja heikompaan neurologiseen toipumiseen. Tämän perusteella korkeampi hemoglobiinitavoite erityisesti heti vuodon jälkeisinä päivinä ja hemoglobiinitavoitteen asettaminen vähintään arvon 90 g/L yläpuolelle voisivat ehkäistä DCI:n kehittymistä ja parantaa aSAV-potilaiden ennustetta ainakin lyhyellä aikavälillä.
Kokoelmat
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto [40800]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste