Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten sukupuolten tasa-arvoa koskevat asenteet : European Values Study 2017 – Suomen aineisto

Abstract

Sukupuolten tasa-arvoa ja epätasa-arvoa rakennetaan ja uusinnetaan lukuisilla yhteiskunnan osa-alueilla, myös sosiaali- ja terveydenhuollossa. Arvot ilmenevät ihmisten mielipiteissä, asenteissa ja edelleen käyttäytymisessä. Myös tasa-arvoasenteiden uskotaan vaikuttavan ihmisten käyttäytymiseen, ja siten nämä asenteet paitsi muokkaavat todellisuutta, ne myös ovat todellisuuden muokkaamia. Kansainvälisissä tutkimuksissa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla on havaittu olevan sukupuolten tasa-arvoa uhkaavia asenteita ja toimintatapoja. Tämän tutkielman tarkoituksena oli kuvata suomalaisten sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten sukupuolten tasa-arvoa koskevia asenteita. Tutkielman tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksessa, johtamisessa sekä palveluiden kehittämisessä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi yhteiskunnassa.

Tässä tutkielmassa hyödynnettiin European Values Study 2017 – Suomen aineistoa, jota analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin. Kohderyhmänä olivat kyselyyn vastanneet sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset (n=129) ja verrokkiryhmän muodostivat muuhun väestöön kuuluneet vastaajat (n=1 070). Aineiston kuvailussa käytettiin frekvenssejä, prosenttiosuuksia, mediaaneja sekä ala- ja yläkvartiileja. Muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin hyödyntämällä ristiintaulukointia, khiin neliö -testiä, Mann-Whitney U -testiä sekä Kruskal-Wallis H -testiä. Sukupuolirooliasennemittarille tehtiin pääkomponenttianalyysi (PCA), joka tuotti kaksi pääkomponenttia: asenteet koskien sukupuolirooleja yksityisessä sosiaalisessa kontekstissa eli perheen, kodin ja lasten hoidon kysymyksissä sekä asenteet koskien sukupuolirooleja julkisessa sosiaalisessa kontekstissa eli koulutuksen, politiikan ja yritysjohtajuuden kysymyksissä.

Tutkielman tulosten mukaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten asenteet olivat traditionaalisempia koskien yksityisiä kuin julkisia sukupuolirooleja. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten asenteet koskien yksityisiä sukupuolirooleja olivat maltillisen egalitaarisia, kun taas muulla väestöllä asenteet jakautuvat voimakkaammin traditionaalisen ja egalitaarisen janan ääripäihin. Tulos ei tosin ollut tilastollisesti merkitsevä. Kuitenkin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla oli tunnistettavissa muun muassa seuraavia traditionaalisia käsityksiä sukupuolirooleista yksityisessä sosiaalisessa kontekstissa: joka kuudes ammattilainen ajatteli perhe-elämän kärsivän, kun naisella on kokopäivätyö ja lähes kolmasosa ammattilaisista piti työtä ihan hyvänä asiana, mutta se, mitä useimmat naiset todella haluavat, on koti ja lapsia. Tulosten mukaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten asenteet koskien sukupuolirooleja julkisessa sosiaalisessa kontekstissa olivat muuta väestöä egalitaarisemmat, vaikkei tulos ollutkaan tilastollisesti merkitsevä. Toisaalta esimerkiksi kymmenisen prosenttia ammattilaisista piti miehiä naisia parempina yritysjohtajina. Työelämään osallistuminen näytti ennakoivan selkeimmin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten egalitaarisia asenteita, sillä se oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä sekä yksityisiä että julkisia sukupuolirooleja koskeviin asenteisiin. Lisäksi egalitaarisempia yksityisiä sukupuolirooliasenteita ennakoi ammattilaisen korkea koulutustaso ja egalitaarisempia julkisia sukupuolirooliasenteita ennakoi taas vastaajan äidin työelämään osallistuminen ammattilaisen nuoruudessa.

Suomalaisten sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten sukupuolten tasa-arvoa koskevista asenteista tarvitaan lisää tutkimusta. Tutkielman tulokset herättävät huolta siitä, että myös Suomessa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten traditionaalisten sukupuolirooliasenteiden esiintyminen saattaa vaikuttaa palveluiden laatuun asettamalla asiakkaat ja potilaat eriarvoiseen asemaan sukupuolensa perusteella. Toisaalta tutkielman tulokset herättävät myös toivoa siitä, että ammattilaisten asenteiden muuttumista egalitaarisempaan suuntaan voidaan vaikuttaa koulutuksen keinoin.

Gender equality and inequalities are engendered and reproduced all over society, and social and health systems are not an exception. Values appear in opinions, attitudes and eventually in how one behaves and acts. Previous international studies have discovered that social and health care professionals express attitudes and policies that may threaten gender equality. The purpose of this study was to depict Finnish social and health care professionals’ attitudes toward gender equality. The objective of this study was to gain information that can be used in improving social and health care education, management and services to promote gender equality in society.

In this study, the Finnish data of European Values Study 2017 was analyzed using quantitative methods. The focus group was the social and health care professionals who had responded to the questionnaire (n=129) and the control group was comprised of all the other respondents (n=1 070). Frequences, percentages, medians and lower and upper quartiles were used in describing the data. Associations between the variables were examined using cross-tabulation, Chi-square -test, Mann-Whitney U -test and Kruskal-Wallis H -test. Two principal components were derived using the principal component analysis (PCA) on the gender role attitudes scale: one regarding attitudes toward gender roles in the private social context and one regarding attitudes toward gender roles in the public social context.

The results of this study show that Finnish social and health care professionals’ attitudes were more traditional toward gender roles in the private than in the public social context. Social and health care professionals’ attitudes toward gender roles in the private sphere were moderately egalitarian, as the attitudes of the control group were more strongly divided between traditional and egalitarian. However, the difference between these groups was not statistically significant. Nonetheless, the professionals did have traditional attitudes toward gender roles in the private social context. For example, every sixth professional agreed with the following statement: ”All in all, family life suffers when the woman has a full-time job” and almost one third of the professionals agreed with the statement: ”A job is alright but what most women really want is a home and children”. Social and health care professionals’ attitudes toward gender roles in the public sphere were more egalitarian than the attitudes held by the control group, although this finding was not statistically significant. On the other hand, the professionals did also express traditional attitudes: approximately one of ten professionals considered men to make better political leaders than women do. According to the results of this study, professionals’ work-force participation was statistically significantly associated with more egalitarian attitudes toward gender roles in the private and in the public social context. In addition, professionals’ higher education was associated with more egalitarian attitudes toward gender roles in the private sphere, and also professionals’ attitudes toward gender roles in the public sphere were more egalitarian, if their mother participated work-force when the respondent was 14 years old.

More research concerning Finnish social and health care professionals’ attitudes toward gender equality is required. The findings of this study arise a concern that the traditional gender role attitudes endorsed by the social and health care professionals might effect the quality of the services by placing clients and patients in unequal positions because of their gender. On the other hand, the findings suggest that it might be possible to shape the social and health care professionals’ attitudes toward gender equality in a more egalitarian direction by means of education.