Образ женщин-политиков в российских печатных СМИ
Kiiskilä, Maarit (2021)
Kiiskilä, Maarit
2021
Kielten kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-03-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103092479
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103092479
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, minkälaisin sanoin naispoliitikkoja kuvataan venäläisessä mediassa. Tarkastelussa ovat viiden suosituimman venäläisen sanomalehden, Komsomolskaja pravdan, Kommersantin, Lenta.run, Vedomostin ja Argumenti i faktyn internetjulkaisut. Analysoitava materiaali koostuu kuudesta artikkelista, jotka on julkaistu aikavälillä 2017-2020. Artikkelit käsittelevät eurooppalaisia ja venäläisiä naispoliitikkoja. Tutkielmassa hyödynnetään metodeita, jotka auttavat tutustumaan kirjoitettuun tekstiin syvemmällä tasolla. Valittu tutkimusmetodi, diskurssianalyysi, tutkii sanoja, konteksteja ja yhteiskuntaa kokonaisuuksina, joita kutsutaan diskursseiksi. Tutkimuksessa etsitään sanomalehtiartikkeleista sanoja tai sanojen ja kontekstien yhdistelmiä, jotka aktivoivat diskursseja. Diskursseja tutkiessa huomioidaan sukupuolentutkimuksen näkemykset siitä, minkälaisia ominaisuuksia sukupuoliin yhdistettiin ennen, ja miksi oletukset ja stereotypiat ovat ongelmallisia. Löydetyistä diskursseista kootaan kuva naispoliitikoista venäläisessä mediassa. Tutkimuksessa muodostuvan kuvan tarkoitus ei ole olla täydellinen, vaan suuntaa antava.
Komsomolskaja pravdan artikkelissa ”Heikon sukupuolen suuret virat” (”Сильные должности слабого пола”) kirjoittaja esittelee muun muassa Suomen naisministerinelikon. Suomalaisia, nuoria naispoliitikkoja kuvaillaan ilmauksilla poliittisen keittiön uusi emäntä ja kaunotar. Lisäksi kirjoittaja ehdottaa otsikossa vastakkainasettelua, jonka mukaan naiset ovat heikko sukupuoli, kun poliitikon työhön puolestaan tarvitaan vahva ihminen. Argumenty i fakty -lehden artikkelissa Leggingsejä ja mummokenkiä. Naispoliitikkojen epäonnistuneita asuja (”В лосинах и «бабушкиных» туфлях. Неудачные образы женщин-политиков”) kirjoittaja kommentoi naispoliitikkojen ulkonäköä. Sanavalinnat kuten epäonnistunut ja vanhanaikainen aktivoivat diskurssin, joka keskittyy naiseen ”kaunottarena”: enemmän silmänilona kuin politiikan ammattilaisena. Argumenty i fakty -lehden toisessa artikkelissa Naiset johtoon! Onko kauniin sukupuolen edustajien vaikeaa olla poliitikkoja (”Дамы рулят! Сложно ли представительницам прекрасного пола быть политиками”) puhutaan daameista ja siitä, kuinka hankalaa naisen on olla sekä äiti että poliitikko.
Tutkimustulokset vastaavat odotuksia, mutta pystyvät myös yllättämään. Joukossa on kaksi naispuolista toimittajaa, joista toinen on kerännyt artikkeliinsa naispoliitikkoja kritisoivia kommentteja ja kertoo omat kommenttinsa niihin liittyen. Kyseisen toimittajan, Galina Dudinan artikkeli Virus tossun alla (”Вирус под каблуком”) onnistuu luomaan naispoliitikoista positiivisen kuvan, joka perustuu yksinomaan heidän uraansa. Toinen naistoimittajan artikkeli, Olga Tšurakovan Venäjän presidenttiehdokas voi olla nainen (”Кандидатом в президенты России может стать женщина”) kertoo presidenttiehdokas Ksenia Sobtšakista. Kirjoittaja kuvailee häntä esimerkiksi adjektiiveilla kirkas ja älykäs. Muissa artikkeleissa keskitytään ulkonäköön, äitiyteen tai ”oikeanlaiseen naiseuteen”.
Odotusten mukaan tutkimus osoittaa, että naispoliitikkoja arvostellaan mediassa ensisijaisesti ulkoisen olemuksen tai naiseuteen liittyvien odotusten kautta. Tutkielmaa varten valittujen artikkeleiden joukosta löytyy sanoja, jotka kuvailevat naispolitiikkoja neutraalisti, mutta suurin osa teksteissä diskursseja aktivoivasta sanoista on negatiivisesti arvottavia.
Komsomolskaja pravdan artikkelissa ”Heikon sukupuolen suuret virat” (”Сильные должности слабого пола”) kirjoittaja esittelee muun muassa Suomen naisministerinelikon. Suomalaisia, nuoria naispoliitikkoja kuvaillaan ilmauksilla poliittisen keittiön uusi emäntä ja kaunotar. Lisäksi kirjoittaja ehdottaa otsikossa vastakkainasettelua, jonka mukaan naiset ovat heikko sukupuoli, kun poliitikon työhön puolestaan tarvitaan vahva ihminen. Argumenty i fakty -lehden artikkelissa Leggingsejä ja mummokenkiä. Naispoliitikkojen epäonnistuneita asuja (”В лосинах и «бабушкиных» туфлях. Неудачные образы женщин-политиков”) kirjoittaja kommentoi naispoliitikkojen ulkonäköä. Sanavalinnat kuten epäonnistunut ja vanhanaikainen aktivoivat diskurssin, joka keskittyy naiseen ”kaunottarena”: enemmän silmänilona kuin politiikan ammattilaisena. Argumenty i fakty -lehden toisessa artikkelissa Naiset johtoon! Onko kauniin sukupuolen edustajien vaikeaa olla poliitikkoja (”Дамы рулят! Сложно ли представительницам прекрасного пола быть политиками”) puhutaan daameista ja siitä, kuinka hankalaa naisen on olla sekä äiti että poliitikko.
Tutkimustulokset vastaavat odotuksia, mutta pystyvät myös yllättämään. Joukossa on kaksi naispuolista toimittajaa, joista toinen on kerännyt artikkeliinsa naispoliitikkoja kritisoivia kommentteja ja kertoo omat kommenttinsa niihin liittyen. Kyseisen toimittajan, Galina Dudinan artikkeli Virus tossun alla (”Вирус под каблуком”) onnistuu luomaan naispoliitikoista positiivisen kuvan, joka perustuu yksinomaan heidän uraansa. Toinen naistoimittajan artikkeli, Olga Tšurakovan Venäjän presidenttiehdokas voi olla nainen (”Кандидатом в президенты России может стать женщина”) kertoo presidenttiehdokas Ksenia Sobtšakista. Kirjoittaja kuvailee häntä esimerkiksi adjektiiveilla kirkas ja älykäs. Muissa artikkeleissa keskitytään ulkonäköön, äitiyteen tai ”oikeanlaiseen naiseuteen”.
Odotusten mukaan tutkimus osoittaa, että naispoliitikkoja arvostellaan mediassa ensisijaisesti ulkoisen olemuksen tai naiseuteen liittyvien odotusten kautta. Tutkielmaa varten valittujen artikkeleiden joukosta löytyy sanoja, jotka kuvailevat naispolitiikkoja neutraalisti, mutta suurin osa teksteissä diskursseja aktivoivasta sanoista on negatiivisesti arvottavia.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8996]