Päihteiden käyttö raskausaikana: Kirjallisuuskatsaus naisten kokemista esteistä palveluihin hakeutumiselle
Suomi, Fanni (2021)
Suomi, Fanni
2021
Sosiaalityön kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-03-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103082444
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103082444
Tiivistelmä
Kandidaatintyö kartoittaa päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten kohtaamia esteitä palveluihin hakeutumiselle. Esteitä on tutkittu Suomessa suhteellisen vähän, ja painopisteenä on toiminut enemmän alueellisten erojen havainnointi ja palveluiden tarkastelu terveydenhuollon toimijoiden näkökulmasta. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää yksilön eli päihteitä käyttävän raskaana olevan naisen omaa näkökulmaa, niin henkilökohtaiseen elämään liittyvien haasteiden, kuin palvelujärjestelmän tasolla siitä, mitä esteitä hän on kohdannut hakeutuessaan päihdepalveluihin.
Tutkielman teoreettisina näkökulmia ovat naisten vaikea elämäntilanne odottavina päihteidenkäyttäjinä, sekä päihdeäideille tarkoitettujen palveluiden pääpiirteet. Päihteitä raskausaikana käyttävät äidit ovat hyvin haasteellinen, mutta valitettavasti myös kasvava asiakasryhmä. Naisten ongelmat ovat usein hyvin monimutkaisia, ja auttaminen on sen vuoksi haastavaa. Haasteellisen naisten tilanteesta tekee myös se, että kyse ei ole vain päihderiippuvaisen oman elämän laiminlyömisestä vaan myös sikiön kehityksen vaarantamisesta.
Tutkielma on toteutettu laadullisena kirjallisuuskatsauksena eli review-tutkimuksena, ja analyysimenetelmänä on käytetty teemoittelua. Tutkielman aineisto koostuu aikaisemmin tehdyistä kahdeksasta kansainvälisestä tutkimuksesta ja tieteellisestä artikkelista, jotka ajoittuvat vuosille 2003–2019. Aineiston mukaan päihteitä käyttäville raskaana oleville naisille tarjottujen palveluiden saavutettavuudessa ja saatavuudessa on riskitekijöitä erityisesti palveluiden sijainnin sekä äitien henkilökohtaisen tilanteen kuten taloudellisten voimavarojen suhteen. Päihdeäitiyden stigma nähdään yhtenä suurimmista tunnistetuista esteistä päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten hoitoon
hakeutumiselle. Leimautuminen voi pahimmillaan heikentää myös naisten henkistä- ja psyykkistä hyvinvointia. Pelko lastensuojeluviranomaisten toimenpiteistä päihdepalveluihin hakeutuessa nähtiin myös isona esteenä, ja artikkeleissa esiteltiinkin eri keinoja, joiden avulla naiset välttelivät oman tilanteensa paljastumista viranomaisille.
Jotta päihteitä käyttäviä raskaana olevia naisia olisi mahdollista auttaa, on ymmärrettävä kuinka monialaisia esteitä äidit kohtaavat haastavan tilanteensa vuoksi. Tutkielman perusteella alueellisen saatavuuden ja hoitoon pääsyn parantaminen, hoitohenkilökunnan kouluttaminen työskentelemään päihdeäitien kanssa, sekä tiedon lisääminen lastensuojelutoimenpiteistä voivat vaikuttaa äitien kohtaamien esteiden ratkaisemiseksi.
Tutkielman teoreettisina näkökulmia ovat naisten vaikea elämäntilanne odottavina päihteidenkäyttäjinä, sekä päihdeäideille tarkoitettujen palveluiden pääpiirteet. Päihteitä raskausaikana käyttävät äidit ovat hyvin haasteellinen, mutta valitettavasti myös kasvava asiakasryhmä. Naisten ongelmat ovat usein hyvin monimutkaisia, ja auttaminen on sen vuoksi haastavaa. Haasteellisen naisten tilanteesta tekee myös se, että kyse ei ole vain päihderiippuvaisen oman elämän laiminlyömisestä vaan myös sikiön kehityksen vaarantamisesta.
Tutkielma on toteutettu laadullisena kirjallisuuskatsauksena eli review-tutkimuksena, ja analyysimenetelmänä on käytetty teemoittelua. Tutkielman aineisto koostuu aikaisemmin tehdyistä kahdeksasta kansainvälisestä tutkimuksesta ja tieteellisestä artikkelista, jotka ajoittuvat vuosille 2003–2019. Aineiston mukaan päihteitä käyttäville raskaana oleville naisille tarjottujen palveluiden saavutettavuudessa ja saatavuudessa on riskitekijöitä erityisesti palveluiden sijainnin sekä äitien henkilökohtaisen tilanteen kuten taloudellisten voimavarojen suhteen. Päihdeäitiyden stigma nähdään yhtenä suurimmista tunnistetuista esteistä päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten hoitoon
hakeutumiselle. Leimautuminen voi pahimmillaan heikentää myös naisten henkistä- ja psyykkistä hyvinvointia. Pelko lastensuojeluviranomaisten toimenpiteistä päihdepalveluihin hakeutuessa nähtiin myös isona esteenä, ja artikkeleissa esiteltiinkin eri keinoja, joiden avulla naiset välttelivät oman tilanteensa paljastumista viranomaisille.
Jotta päihteitä käyttäviä raskaana olevia naisia olisi mahdollista auttaa, on ymmärrettävä kuinka monialaisia esteitä äidit kohtaavat haastavan tilanteensa vuoksi. Tutkielman perusteella alueellisen saatavuuden ja hoitoon pääsyn parantaminen, hoitohenkilökunnan kouluttaminen työskentelemään päihdeäitien kanssa, sekä tiedon lisääminen lastensuojelutoimenpiteistä voivat vaikuttaa äitien kohtaamien esteiden ratkaisemiseksi.