Valintojen lautanen: Identiteetin rakentuminen Tampereen kaupunginvaltuutettujen kertomuksissa
Haura, Ella (2021)
Haura, Ella
2021
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-04-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103032371
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103032371
Tiivistelmä
Tämä tutkimus käsittelee ruokaan liittyvän identiteetin rakentumista Tampereen kaupunginvaltuutettujen puheenvuoroissa. Puheenvuorot käsittelevät toivepontta, jonka mukaan Tampereen kaupunki vähentää liha- ja maitotuotteiden kulutusta neljänneksellä alueen kouluissa vuoteen 2025 mennessä. Syntynyt keskustelu oli varsin arvolatautunutta, ja ponsi äänestettiin kumoon pitkän käsittelyn päätteeksi äänin 35-30.
Teoreettinen viitekehys tutkimukselleni on valtuutettujen narratiivisten identiteettien tarkastelu kuntaorganisaation kontekstissa. Narratiivisen identiteetin käsite pohjautuu Krausin (2006) määritelmään, jonka mukaan se on kielellinen kuvaus ja tilanteessa tehty tulkinta merkityksistä, joita yksilö liittää itseensä. Yksilötasolta nousevat narratiivit syntyvät vuorovaikutuksessa muiden organisaation jäsenten kanssa, ja yhdessä ne rakentavat koko organisaation identiteettiä. Ruokaa koskevia valintoja voidaan tulkita valtuutettujen narratiiveissa toisistaan eriävinä, identiteettiä rakentavina merkityksinä.
Tutkimuksessa on laadullinen ote, ja aineistona on käytetty Tampereen kaupunginvaltuuston 17.8.2020 pidettyä kokousta. Tulkitsin videoitua kokousta käyttämällä tutkimusotteenani havainnointia. Analyysivaihe on toteutettu teoriaohjaavana sisällönanalyysinä. Aineistosta nousi luokitteluvaiheessa esiin neljä kategoriaa sen perusteella, millaisin perustein valtuutetut tekivät ruokaan liittyvää valintaa. Erityisesti ekologisuus ja omavalintaisuus erottuivat merkittävinä valintaa ohjaavina tekijöinä.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kaupunginvaltuutettujen puheenvuoroista syntyviä, ruokaidentiteettiä rakentavia merkityksiä. Tulkitsemalla ja jäsentämällä merkityksiä pyrin selvittämään, miten ruokaan liittyvä identiteetti rakentuu narratiivisuuden kautta.
Ruoan ilmastovaikutuksista puhutaan julkisessa keskustelussa yhä enemmän, ja Suomen ympäristökeskus vaatii ravitsemussuositusten uudistamista. Ruoan symbolinen ja identiteettiä vahvistava arvo tulee huomioida uudistuksissa ja poliittisessa keskustelussa, ja sen vaikutus päätöksentekoon on havaittavissa myös tässä tutkimuksessa.
Teoreettinen viitekehys tutkimukselleni on valtuutettujen narratiivisten identiteettien tarkastelu kuntaorganisaation kontekstissa. Narratiivisen identiteetin käsite pohjautuu Krausin (2006) määritelmään, jonka mukaan se on kielellinen kuvaus ja tilanteessa tehty tulkinta merkityksistä, joita yksilö liittää itseensä. Yksilötasolta nousevat narratiivit syntyvät vuorovaikutuksessa muiden organisaation jäsenten kanssa, ja yhdessä ne rakentavat koko organisaation identiteettiä. Ruokaa koskevia valintoja voidaan tulkita valtuutettujen narratiiveissa toisistaan eriävinä, identiteettiä rakentavina merkityksinä.
Tutkimuksessa on laadullinen ote, ja aineistona on käytetty Tampereen kaupunginvaltuuston 17.8.2020 pidettyä kokousta. Tulkitsin videoitua kokousta käyttämällä tutkimusotteenani havainnointia. Analyysivaihe on toteutettu teoriaohjaavana sisällönanalyysinä. Aineistosta nousi luokitteluvaiheessa esiin neljä kategoriaa sen perusteella, millaisin perustein valtuutetut tekivät ruokaan liittyvää valintaa. Erityisesti ekologisuus ja omavalintaisuus erottuivat merkittävinä valintaa ohjaavina tekijöinä.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kaupunginvaltuutettujen puheenvuoroista syntyviä, ruokaidentiteettiä rakentavia merkityksiä. Tulkitsemalla ja jäsentämällä merkityksiä pyrin selvittämään, miten ruokaan liittyvä identiteetti rakentuu narratiivisuuden kautta.
Ruoan ilmastovaikutuksista puhutaan julkisessa keskustelussa yhä enemmän, ja Suomen ympäristökeskus vaatii ravitsemussuositusten uudistamista. Ruoan symbolinen ja identiteettiä vahvistava arvo tulee huomioida uudistuksissa ja poliittisessa keskustelussa, ja sen vaikutus päätöksentekoon on havaittavissa myös tässä tutkimuksessa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8800]