Jaettu kulttuuri ja vuorovaikutus monikulttuurisissa työyhteisöissä

Abstract

Monikulttuurisuus on lisääntynyt tilastojen valossa suomalaisessa työelämässä, kun ulkomaalaistaustaisten palkansaajien osuus on selvästi kasvanut 2000-luvun aikana. Monikulttuurisuus on kuitenkin pelkkiä kansallisuuksia kompleksisempi ilmiö, jonka ymmärtämiseksi on oleellista selvittää, miten kulttuuri ymmärretään. Kulttuurienvälisen viestinnän tutkimuskentällä on viimeisen 40 vuoden aikana esiintynyt paljon turbulenssia, joka on vaikuttanut käsityksiin kulttuurista ja kulttuurienvälisestä viestinnästä. Aiemman tutkimuskirjallisuuden pohjalta kulttuuri ymmärretään tässä tutkielmassa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa rakentuvana prosessina. Kulttuuri ei siis tämän näkemyksen mukaan ole ominaisuus, joka ihmisillä on, vaan asia, jota ihmiset itse jatkuvasti luovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten monikulttuurisissa työyhteisöissä luodaan oma jaettu kulttuurinsa työyhteisön jäsenten keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Haastattelemalla monikulttuurisissa työyhteisöissä työskenteleviä henkilöitä tutkielmassa pyrittiin kartoittamaan heidän kokemuksiaan vuorovaikutuksesta monikulttuurisessa työyhteisössä sekä yhteisössä muodostuneesta jaetusta kulttuurista. Jaettu kulttuuri on aiemman tutkimuskirjallisuuden pohjalta muotoiltu käsite, joka ymmärretään prosessina, jossa jaettuja merkityksiä luodaan vuorovaikutuksen kautta rajatussa yhteisössä. Tutkielman tieteenfilosofinen pohja on sosiaalisessa konstruktionismissa sekä fenomenologiassa. Kvalitatiivisen tutkielman aineisto kerättiin tekemällä 5 ryhmähaastattelua, joihin osallistui 4–5 monikulttuurisessa työyhteisössä työskentelevää henkilöä. Ryhmähaastattelut toteutettiin teemahaastatteluina ja sisällönanalyysi tehtiin aineistolähtöisesti teemoittelun avulla.

Tuloksista käy ilmi, että monikulttuurisuuden ajatellaan muodostuvan myönteisistä asenteista, työyhteisön jäsenten samankaltaisuuksista ja eroista sekä erilaisista viestintäkäytänteistä. Lisäksi monikulttuurisuus voidaan hahmottaa oppimisprosessina tai luonnollisena osana työyhteisöä, jolla ei ole erityistä vaikutusta vuorovaikutukseen. Tuloksista nousee esiin myös kulttuuristen identiteettien kompleksisuus, eri kielten vaikutus viestintään sekä kulttuuritaustan vaikutus viestintätyyliin. Vuorovaikutuksen kehitys työyhteisössä näkyy tulosten valossa pääasiassa henkilökohtaisten vuorovaikutussuhteiden kehityksenä. Työyhteisön jaettu kulttuuri puolestaan rakentuu muun muassa yhteisesti jaetuista arvoista ja päämääristä, yhteisestä professiosta sekä ammatillisten ja läheisten vuorovaikutussuhteiden yhdistelmistä. Lisäksi hierarkia muodostaa yhden osa-alueen työyhteisön jaetusta kulttuurista. Tulosten perusteella hierarkia pohjautuu toisaalta organisaatiota ympäröivään kulttuuriin mutta toisaalta myös työyhteisön normeihin. Lisäksi tuloksista käy ilmi, että matala hierarkia koetaan eräänlaisena ihanteena työyhteisöissä, mutta käytännössä sen toteutuminen ja siihen sopeutuminen eivät välttämättä ole täysin ongelmattomia prosesseja.

Tutkielman tuloksia sekä aiempaa tutkimuskirjallisuutta tarkastelemalla voidaan tulla siihen johtopäätökseen, että monikulttuurissa työyhteisöissä voi muodostua oma, muista kulttuureista eriteltävissä oleva jaettu kulttuurinsa. Tutkielma myös osoittaa tarpeen tunnistaa ja ottaa huomioon kulttuuristen identiteettien kompleksisuus työelämässä. Tämän tutkielman tulokset sekä muut työn kontekstiin sijoittuvat tutkimukset korostavat myös työyhteisöissä syntyvien vuorovaikutussuhteiden merkitystä. Lisäksi tämän tutkielman perusteella työyhteisön hierarkiaan kohdistuu erilaisia odotuksia, ja sen voidaan katsoa muodostuvan organisaatiota ympäröivän kulttuurin, työyhteisön toimintatapojen ja arvojen sekä työyhteisön jäsenten keskinäisen vuorovaikutuksen yhteistuloksena.