Nuorten ahdistuneisuuden kokemisen ja humalajuomisen yleisyys ja yhteys: Ajallinen muutos vuosien 2002-2018 välillä

Abstract

Ahdistuneisuuden kokeminen nuoruudessa on tavallista ja ahdistuneisuushäiriöt ovatkin nuorten yleisimpiä mielenterveydenhäiriöitä. Myös alkoholin käytön kokeileminen ja humalajuominen on melko yleistä alaikäistenkin nuorten keskuudessa. Ahdistuneisuus- ja päihdehäiriöt esiintyvät usein yhdessä. Nuorilla ahdistuneisuuden kokemisen ja humalajuomisen yhteys on kuitenkin epäselvä ja tulokset osin ristiriitaisia.

Tämän artikkelimuotoisen pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 15–16-vuotiaiden suomalaisten nuorten ahdistuneisuuden kokemisen ja humalajuomisen yleisyyttä, yhteyttä sekä näissä tapahtuneita ajallisia muutoksia 2000-luvun aikana. Nuorten kokemaa ahdistuneisuutta mitattiin kyselyssä sekä sosiaalisen että yleisen ahdistuneisuuden kokemisena. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa suomalaisten yläasteikäisten nuorten hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista tekijöistä sekä tunnistaa mahdollisia ongelmakohtia. Tutkimuksen aineistona käytettiin Nuorten mielenterveystutkimukseen vuosina 2002, 2012 ja 2018 tamperelaisilta peruskoulun 9.-luokkalaisilta oppilailta kerättyä aineistoa (N=4 162). Aineiston kuvailussa käytettiin frekvenssi- ja prosenttijakaumia. Ahdistuneisuuden ja humalajuomisen yhteyden analysointiin käytettiin ristiintaulukointia, x2-testiä sekä logistista regressiota. Kaikki analyysit tehtiin erikseen tytöille ja pojille.

Tutkimuksessa havaittiin, että nuorten kokema ahdistuneisuus kasvoi merkittävästi 2000-luvulla. Erityisen merkittävästi kasvoi tyttöjen kokema sosiaalinen ahdistuneisuus. Vuonna 2018 jopa 28,3 % 9.-luokkalaisista tytöistä vastasi kokevansa sosiaalista ahdistuneisuutta. Nuorten humalajuomisen havaittiin vähentyneen merkittävästi 2000-luvun aikana. Vuonna 2002 noin 45 % nuorista vastasi olevansa raittiita, kun vuonna 2018 näin vastasi jo 83 % nuorista. Sekä sosiaalisen että yleisen ahdistuneisuuden yhteys humalajuomiseen vaihteli eri tutkimusvuosina. Lisäksi yhteyksien esiintyminen ja vahvuus vaihtelivat sukupuolen mukaan. Sosiaalinen ahdistuneisuus oli yhteydessä humalajuomiseen ensimmäisenä tutkimusvuonna, mutta kahdessa tuoreimmassa aineistossa sitä ei enää havaittu. Sen sijaan yleinen ahdistuneisuus oli yhteydessä humalajuomiseen kaikkina tutkittuina vuosina. Yhteydet olivat tytöillä vahvempia kuin pojilla.

Tutkimuksen perusteella nuorten hyvinvoinnissa on 2000-luvulla havaittavissa sekä myönteistä että negatiivista kehitystä. Yläasteikäiset nuoret juovat itsensä tosi humalaan yhä harvemmin, mutta kärsivät samaan aikaan huomattavasti useammin ahdistuneisuudesta. Ahdistuneisuuden kokemisen huomattava kasvu 2010-luvulla johtuu todennäköisesti useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta ja kertoo siitä, ettei kaikkien nuorten hyvää kehitystä kohti aikuisuutta ole pystytty turvaamaan. Ahdistuneisuuden ja muiden mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja tehokkaampaan hoitoonohjaukseen tulisi kiinnittää huomiota nykyistä enemmän jo yläasteella. Lisäksi ahdistuneisuuden lisääntymisen syitä tulisi selvittää tarkemmin, jotta ongelman ratkaisu ei jäisi yksin koulujen vastuulle.

Experiencing anxiety in adolescence is common and anxiety disorders are in fact the most common mental health disorders in adolescents. Experimenting with alcohol and binge drinking are also rather common even among underage adolescents. Anxiety and substance abuse disorders often occur together. However, the link between experiencing anxiety and binge drinking in young people is unclear and the results are somewhat contradictory.

The purpose of this article thesis was to explore the prevalence and association of anxiety and binge drinking as well as their temporal changes in the 2000s in Finnish adolescents aged 15–16. Anxiety experienced by adolescents was measured in the study both in terms of experiencing social as well as general anxiety. The aim of the study was to produce information about factors affecting the wellbeing and health of Finnish adolescents of secondary school age and to identify prospective problems. The data used in the study was collected for the Adolescent Mental Health Cohort Study in 2002, 2012 and 2018 among ninth-grade students in Tampere (N=4 162). Frequency and percentage distributions were used in the description of the data. Cross-tabulation, x2 test and logistic regression were used to analyse the association between anxiety and binge drinking. All analyses were conducted separately for girls and boys.

The study found out that anxiety experienced by adolescents increased significantly in the 2000s. Particularly significant growth was observed in social anxiety experienced by girls. In 2018 as many as 28.3% of ninth-grade girls responded that they felt social anxiety. Binge drinking among adolescents was also observed to have significantly decreased in the 2000s. While in 2002 approximately 45% of the young people responded that they did not use substances, in 2018 as many as 83% of the young gave this response. The association between both social and general anxiety and binge drinking varied in different survey years. In addition, the prevalence and strength of associations varied between sexes. Association between social anxiety and binge drinking was observed in the first survey year but not in the two more recent data. However, general anxiety was linked with binge drinking in all years studied. The associations were stronger among girls than boys.

On the basis of the study, adolescent wellbeing in the 2000s shows both positive and negative development. Adolescents of secondary school age drink alcohol until they are really drunk increasingly seldom but at the same time suffer from anxiety significantly more often. The clear increase in experiencing anxiety in the 2010s is likely to be caused by a combined effect of multiple factors and shows that all young people’s good development to adulthood has not been successfully secured. More attention than at present should be paid to the prevention of anxiety and other mental health problems as well as to more efficient referral to care already at secondary school. Furthermore, the causes of increasing anxiety should be studied in more detail in order not to leave the responsibility for resolving the issue to schools only.