Varhaiskasvatuksen opettajuus ja asiantuntijuus muutoksessa: sosionomit nettikeskusteluiden puheenaiheena
Ijäs, Emmi; Lilja, Marja (2021)
Ijäs, Emmi
Lilja, Marja
2021
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma, varhaiskasvatus - Master´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-03-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103012321
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103012321
Tiivistelmä
Pro Gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä varhaiskasvatuksen opettajuudesta esitetään ja miten sosionomien asemasta varhaiskasvatuksessa puhutaan alan ammattilaisten sosiaalisen median keskustelupalstoilla. Tutkielmassa erityismielenkiinto kohdistui siihen, millaista yhteistyöympäristöä ja ilmapiiriä rakennetaan eri koulutuspohjaisten varhaiskasvatuksen ammattilaisten välille keskustelupalstoilla esiintyvien käsitysten perusteella. Tavoitteena on ollut tarkastella varhaiskasvatuksen opettajuutta ja asiantuntijuutta niin moniammatillisesta kuin varhaiskasvatuksen kenttään liittyvien eri hallinnonalojen valtataisteluiden näkökulmasta. Muuttuva varhaiskasvatuksen opettajuus, ammattinimikkeiden eriyttäminen ja uusiutuminen ovat lakimuutoksen myötä ajankohtaisia aiheita, jotka ovat olleet ja ovat edelleen vahvasti pinnalla varhaiskasvatuksen kenttään liittyvissä keskusteluissa ja kehittämistyössä.
Tutkimuskysymykset ovat 1. Miten vuosikymmeniä varhaiskasvatuksessa jatkuneet valtataistelut sosiaali- ja opetushallinnon välillä heijastuvat varhaiskasvatuksen ammattilaisten käsityksiin varhaiskasvatuksen opettajuudesta ja sosionomien asemasta varhaiskasvatuksessa? 2. Millaisia käsityksiä varhaiskasvatuksen opettajuudesta ja asiantuntijuudesta esitetään Bourdieun pääomateorian näkökulmasta? 3. Millaisia käsityksiä eri koulutuspohjaisten opettajien yhteistyöstä varhaiskasvatuksessa esitetään keskusteluissa?
Tutkielman teoreettinen viitekehys on muodostunut ranskalaisen sosiologin Pierre Bourdieun pääomateorian ympärille. Lisäksi tutkimuksessa on hyödynnetty Laura Bronsteinin luomaa moniammatillista yhteistyötä kuvaavaa mallia. Pääkäsitteiden teoreettisessa määrittelyssä on tukeuduttu asiantuntijuuteen, professionaalisuuteen, ammatti-identiteettiin ja sen kehittymiseen sekä erityisesti sisäisen moniammatillisuuden toteutumiseen. Tutkimus on laadullinen tutkimus ja siinä on käytetty fenomenografista otetta. Tutkimuksen aineisto muodostui 18 sosiaalisen median nettikeskusteluketjusta, joissa aihe on herättänyt vilkasta keskustelua. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Pro Gradu -tutkielman tuloksista on nähtävissä, että varhaiskasvatuksen ammattilaisten väliset keskustelut varhaiskasvatuksen opettajuudesta nojautuvat joko yliopistokoulutusta tai ammattikorkeakoulutusta puolustaviin käsityksiin, mutta myös toinen toistensa arvosteluun ja väheksyntään. Käsitykset sosionomin asemasta varhaiskasvatuksessa ovatkin ristiriitaisia ja keskusteluissa esiintyvissä käsityksissä on selvästi nähtävissä valtataisteluille ominaista kahtiajakautumista. Valtataistelut ja niihin liittyvä sosiaalinen sulkeminen ovatkin mahdollisia tekijöitä lisäämään yhteistyöhaasteita eri koulutustaustaisten korkeakoulutettujen asiantuntijoiden kohdatessa varhaiskasvatuksen kentällä. Yhteistyön onnistuminen olisi kuitenkin välttämätöntä, koska se luo mahdollisuuden uudenlaiseen vahvaan asiantuntijaosaamiseen. Erilaista osaamista yhdistämällä on mahdollista toteuttaa varhaiskasvatusta yhä laadukkaammin niin lapsen, perheen kuin koko yhteiskunnan etua ajatellen. Valtataisteluiden sijaan tulisikin pyrkiä kehittämään uudenlaista tasa- arvoista asiantuntijuutta, missä eri koulutuspohjaisten korkeakoulutettujen ammattilaisten erityisosaaminen hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla.
Tutkimuskysymykset ovat 1. Miten vuosikymmeniä varhaiskasvatuksessa jatkuneet valtataistelut sosiaali- ja opetushallinnon välillä heijastuvat varhaiskasvatuksen ammattilaisten käsityksiin varhaiskasvatuksen opettajuudesta ja sosionomien asemasta varhaiskasvatuksessa? 2. Millaisia käsityksiä varhaiskasvatuksen opettajuudesta ja asiantuntijuudesta esitetään Bourdieun pääomateorian näkökulmasta? 3. Millaisia käsityksiä eri koulutuspohjaisten opettajien yhteistyöstä varhaiskasvatuksessa esitetään keskusteluissa?
Tutkielman teoreettinen viitekehys on muodostunut ranskalaisen sosiologin Pierre Bourdieun pääomateorian ympärille. Lisäksi tutkimuksessa on hyödynnetty Laura Bronsteinin luomaa moniammatillista yhteistyötä kuvaavaa mallia. Pääkäsitteiden teoreettisessa määrittelyssä on tukeuduttu asiantuntijuuteen, professionaalisuuteen, ammatti-identiteettiin ja sen kehittymiseen sekä erityisesti sisäisen moniammatillisuuden toteutumiseen. Tutkimus on laadullinen tutkimus ja siinä on käytetty fenomenografista otetta. Tutkimuksen aineisto muodostui 18 sosiaalisen median nettikeskusteluketjusta, joissa aihe on herättänyt vilkasta keskustelua. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Pro Gradu -tutkielman tuloksista on nähtävissä, että varhaiskasvatuksen ammattilaisten väliset keskustelut varhaiskasvatuksen opettajuudesta nojautuvat joko yliopistokoulutusta tai ammattikorkeakoulutusta puolustaviin käsityksiin, mutta myös toinen toistensa arvosteluun ja väheksyntään. Käsitykset sosionomin asemasta varhaiskasvatuksessa ovatkin ristiriitaisia ja keskusteluissa esiintyvissä käsityksissä on selvästi nähtävissä valtataisteluille ominaista kahtiajakautumista. Valtataistelut ja niihin liittyvä sosiaalinen sulkeminen ovatkin mahdollisia tekijöitä lisäämään yhteistyöhaasteita eri koulutustaustaisten korkeakoulutettujen asiantuntijoiden kohdatessa varhaiskasvatuksen kentällä. Yhteistyön onnistuminen olisi kuitenkin välttämätöntä, koska se luo mahdollisuuden uudenlaiseen vahvaan asiantuntijaosaamiseen. Erilaista osaamista yhdistämällä on mahdollista toteuttaa varhaiskasvatusta yhä laadukkaammin niin lapsen, perheen kuin koko yhteiskunnan etua ajatellen. Valtataisteluiden sijaan tulisikin pyrkiä kehittämään uudenlaista tasa- arvoista asiantuntijuutta, missä eri koulutuspohjaisten korkeakoulutettujen ammattilaisten erityisosaaminen hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla.