Eettisiin haasteisiin vastaaminen: Sosiaalialan työntekijöiden toimintatapoja
Laine, Jenna (2021)
Laine, Jenna
2021
Sosiaalityön kandidaattiohjelma, Pori - Bachelor's Programme in Social Work, Pori
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-03-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202102272306
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202102272306
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia toimintatapoja sosiaalialan työntekijöillä on eettisesti haastavien tilanteiden ratkaisemiseksi. Eettiset haasteet ovat osa sosiaalityön arkea, joten sosiaalityössä eettinen osaaminen on oleellinen osa alan työtä. Arvoista lähtöisin olevat eettiset periaatteet ovat myös sidoksissa yhteiskunnan arvomaailmaan. Eettiset haasteet muuttuvat ympärillä tapahtuvan yhteiskunnan ja rakenteiden muutoksen myötä. Näin ollen niihin vastaaminen edellyttää jatkuvasti sosiaalialan työntekijöiltä taitoja tunnistaa näitä haasteita aiheuttavia tekijöitä sekä pohtia haasteisiin liittyviä ratkaisuja. Kandidaatintutkielmani avulla luon kuvaa siitä, miten työntekijät toimivat eettisesti haastavissa tilanteissa. Tutkielmani teoreettisena kehyksenä ovat sosiaalityön eettiset haasteet, eettiset teoriat, eettisesti kestävä toiminta sekä eettinen päätöksenteko. Kandidaatintutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Tutkimus on laadullinen, aineistolähtöinen, tutkimus ja analyysin menetelmänä on käytetty teemoittelua. Aineisto koostuu tutkimuksista, joita aiheeseen liittyen on jo aiemmin tehty.
Tutkimukseni tuloksina nousi esille neljä teemaa, jotka kuvaavat eettisiin haasteisiin vastaamiseen liittyviä sosiaalialan työntekijöiden toimintatapoja. Merkittävin teema, joka aineiston perusteella nousi esille, on ammatillinen tuki. Ammatillisessa tuessa merkittävintä oli sosiaalialan ammatillisen taustan omaavien henkilöiden tuki, vaikka myös muiden alojen ammattilaisiin tukeuduttiin tekemällä heidän kanssaan yhteistyötä. Muita toimintatapoja olivat asiakkaan elämäntilanteen huomiointi, eettiset ohjeet ja käytännöt sekä sääntöjen vastustaminen ja soveltaminen. Työntekijät ottivat huomioon asiakkaan elämäntilanteen ainutlaatuisuuden toiminnassaan. Sääntöjen vastustaminen ja soveltaminen liittyi pääasiassa tilanteisiin, joissa säännöt saattoivat estää asiakkaan tai kokonaisuuden kannalta paremman toiminnan. Työntekijät käyttivät organisaation sääntöjä myös vastatakseen eettisiin haasteisiin. Myös eettisten ohjeiden käyttöä ja niihin perustuvia käytäntöjä hyödynnettiin päätöksenteon prosessissa. Eettisiä ohjeita käytettiin myös perustelemaan omaa ammatillista toimintaa.
Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että sosiaaliala on eettisesti haastavaa työtä. Eettisiin haasteisiin vastaamiseksi työntekijät hyödyntävät erilaisia toimintatapoja. Sosiaalialan työssä asiantuntijuuden tueksi näyttäisi tarvittavan jatkossakin moraalista järkeilyä sekä ammatillista, eettisesti herkkää, harkintavaltaa ja osaamista. Sosiaalialan työssä myös eettisten ohjeiden, lain ja organisaation sääntöjen tunteminen näyttäisi olevan tarpeellista silloin kun työssä kohdataan eettisiä haasteita. Eettisiin haasteisiin vastaamiseksi työntekijät näyttäisivät tarvitsevan ammatillista tukea, etenkin sosiaalialan kollegoiden tuki vaikuttaa tärkeältä. Tämän tutkimuksen perusteella sosiaalialan työtehtävissä tulisi luoda puitteet kollegiaaliselle työskentelylle, sillä se näyttäisi tukevan työntekijöitä eettisesti haasteellisten tilanteiden ratkaisemisessa. Tämä voisi vähentää myös eettisesti haastavista tilanteista aiheutuvaa työntekijöiden moraalista stressiä.
Tutkimukseni tuloksina nousi esille neljä teemaa, jotka kuvaavat eettisiin haasteisiin vastaamiseen liittyviä sosiaalialan työntekijöiden toimintatapoja. Merkittävin teema, joka aineiston perusteella nousi esille, on ammatillinen tuki. Ammatillisessa tuessa merkittävintä oli sosiaalialan ammatillisen taustan omaavien henkilöiden tuki, vaikka myös muiden alojen ammattilaisiin tukeuduttiin tekemällä heidän kanssaan yhteistyötä. Muita toimintatapoja olivat asiakkaan elämäntilanteen huomiointi, eettiset ohjeet ja käytännöt sekä sääntöjen vastustaminen ja soveltaminen. Työntekijät ottivat huomioon asiakkaan elämäntilanteen ainutlaatuisuuden toiminnassaan. Sääntöjen vastustaminen ja soveltaminen liittyi pääasiassa tilanteisiin, joissa säännöt saattoivat estää asiakkaan tai kokonaisuuden kannalta paremman toiminnan. Työntekijät käyttivät organisaation sääntöjä myös vastatakseen eettisiin haasteisiin. Myös eettisten ohjeiden käyttöä ja niihin perustuvia käytäntöjä hyödynnettiin päätöksenteon prosessissa. Eettisiä ohjeita käytettiin myös perustelemaan omaa ammatillista toimintaa.
Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että sosiaaliala on eettisesti haastavaa työtä. Eettisiin haasteisiin vastaamiseksi työntekijät hyödyntävät erilaisia toimintatapoja. Sosiaalialan työssä asiantuntijuuden tueksi näyttäisi tarvittavan jatkossakin moraalista järkeilyä sekä ammatillista, eettisesti herkkää, harkintavaltaa ja osaamista. Sosiaalialan työssä myös eettisten ohjeiden, lain ja organisaation sääntöjen tunteminen näyttäisi olevan tarpeellista silloin kun työssä kohdataan eettisiä haasteita. Eettisiin haasteisiin vastaamiseksi työntekijät näyttäisivät tarvitsevan ammatillista tukea, etenkin sosiaalialan kollegoiden tuki vaikuttaa tärkeältä. Tämän tutkimuksen perusteella sosiaalialan työtehtävissä tulisi luoda puitteet kollegiaaliselle työskentelylle, sillä se näyttäisi tukevan työntekijöitä eettisesti haasteellisten tilanteiden ratkaisemisessa. Tämä voisi vähentää myös eettisesti haastavista tilanteista aiheutuvaa työntekijöiden moraalista stressiä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8453]